Useilla kuumien olosuhteiden työpaikoilla – valimoissa, leipomoissa ja pesuloissa – osataan ohjeistaa työntekijöitä suojautumaan kuumassa työskentelemisen haitoilta, mutta tietotyötä tekeville yrityksille tilanne voi olla uusi.
Vaikka koronakriisi näyttää hiipumisen merkkejä, useilla työpaikoilla on yhä voimassa etätyösuositus ja tietotyöläisten kodit ovat vaihtelevasti ilmastoidut. Useat peräkkäiset hellepäivät voi nostaa kodin sisätilojen lämpötilan helteiseksi.
”Laki sanoo, että työnantajan on huolehdittava työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta. Velvollisuus koskee myös etätöitä”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen.
Rissasen mukaan lämpötilan merkitys voi unohtua työpaikkojen etätyöohjeista.
”Tapaturmista ehkä on maininta, mutta ei välttämättä kuumakuormittumisesta”, hän kertoo.
Työnantaja, toimi näin
Jokaisen etätyöläisen kotiolosuhteita ei ole mahdollista tarkistaa, mutta Rissanen neuvoo työnantajia ohjeistamaan työntekijöitään pitämään riittävästi taukoja, juomaan vettä ja mahdollisuuksien mukaan viilentämään asuntoaan.
Kuumatyön raja kulkee 28 asteessa. Sitä kuumemmissa olosuhteissa työntekijällä on oikeus pitää 10 minuutin tauko kerran tunnissa.
Rissanen huomauttaa, että jos terveysturvallisuus sallii, tukalista kotiolosuhteista kärsiville olisi hyvä järjestää mahdollisuus työskennellä toimistolla.
”Tämä on järjestelykysymys. Kunhan muistaa turvaohjeet, varmaan toimistolla on parempi olla, jos tila vain on ilmastoitu.”
Kuumassa työskentelyllä vakavia seurauksia
Työterveyslaitoksen Rissasen mukaan kuumassa työskentely vaikuttaa monella tavalla työntekijään.
”Kun on normaalia kuumempi, työntekijä väsyy nopeammin.”
Jos kuumassa työskentely jatkuu pitkään, eikä viilentyminen onnistu edes työpäivän jälkeen, työntekijä voi kärsiä päänsärystä ja pahoinvoinnista.
Pitkittynyt oleskelu helteisissä lämpötiloissa voi johtaa vakaviin lämpösairausoireisiin. Kuumuus rasittaa sydäntä, jatkuva hikoilu voi ärsyttää ihoa ja jos riittävä nesteytys unohtuu, elimistö voi kuivua.
”Jos elimistön lämpötila nousee pitkäkestoisesti voi tulla lämpökramppeja eli lihasten kouristelua.”
Vakavissa tapauksissa puhutaan lämpöuupumisesta ja vielä vakavammissa lämpöhalvauksesta, joka voi olla hengenvaarallinen tila. Rissasen mukaan on yksilöllistä, miten pitkään elimistö kestää lämpöä. Terveellä pari päivää menee suhteellisen kivuttomasti, mutta parin viikon altistumisella voi olla jo seurauksia.
”Kuumuus on suurempi riski iäkkäille ja heille, joilla on perussairaus. Heille jo parin päivän kuumuus on haitallista.”
6 vinkkiä kuumassa työskentelyyn
- Pidä taukoja. Kuumassa työskentelyn virallinen raja on 28 astetta, jonka jälkeen olisi hyvä pitää 10 minuutin tauko kerran tunnissa. Jos lämpötila ylittää 33 astetta, tauon pituus nousee 15 minuuttiin tunnissa. Kuuma-altistuminen voi alkaa alemmissakin lämpötiloissa, jos työ on erittäin raskasta.
- Löysää pukukoodia. Tämä vinkki koskee etätyöläisiä. Etätöissä yleensäkin työskennellään rennommissa vaatteissa, mutta helteellä business-pukeutuminen kannattaa suosiolla vaihtaa ilmavaan vaatekertaan.
- Juo vettä säännöllisesti. Juoda kannattaa 1,5–2 desilitraa noin 20 minuutin välein. Juomaa on parempi naukkailla usein pieniä määriä kuin isoja määriä kerran tunnissa. Suosi vettä ja kivennäisvesiä. Kovien kahvinjuojien kannattaa juoda kahvin kyytipoikana vettä. Alkoholia on hyvä välttää. Jos tuntee janoa, siinä vaiheessa kuivumista on jo tapahtunut.
- Muista syödä. Osa menettää kuumalla ilmalla ruokahalunsa, mutta juoman lisäksi elimistö tarvitsee ruokaa.
- Viilennä mahdollisuuksien mukaan. Kaikki eivät voi hankkia kotiinsa kalliita viilennysjärjestelmiä, mutta kosteat pyyhkeet ja viilentävät suihkut ovat useimpien saavutettavissa.
- Vapaa-ajalla viileässä. Jos työpäivä on kulunut kovissa lämpötiloissa, työpäivän jälkeen kannattaa välttää liian rankkaa liikuntaa tai esimerkiksi auringossa loikomista. Lenkille lähteminen on hyvä ajoittaa iltaan, jolloin sää on jo hieman viilentynyt. Pulahdus veteen voi auttaa.
Lue myös:
