Etäseurannan terveyshyöty on tutkimatta

Terveydenhuollon digitalisoinnin ystävien märkä uni. Sellainen oli tutkimus, jonka tuloksia julkaistiin kesäkuussa maailman suurimmassa syöpäkonferenssissa Ascossa.

Potilaan sähköinen omaseurantatyökalu pidensi levinnyttä syöpää sairastavien mediaanielinaikaa jopa viidellä kuukaudella.

Potilaat ilmoittivat sovelluksen avulla oireistaan hoitohenkilökunnalle reaaliaikaisesti ja saivat ajoissa apua.

Vuotta aikaisemmin samantyyppisiä tuloksia saatiin keuhkosyöpäpotilailla, joiden elossa olo piteni seurantasovelluksen avulla seitsemän kuukautta.

Tällaiset valonpilkahdukset peittävät näkyvistä sen, että suuresta osasta erikoissairaanhoidossa käyttöön otetuista tai pyrkivistä sähköisistä kotiseurantalaitteista puuttuu vielä terveyshyötyjen tutkimusnäyttö.

Hyötyjen pitkäaikaisseurantaa ei ole tehty oikeastaan vielä missään.

Sähköisiin kotiseurantalaitteisiin liittyy hypeä, odotuslisää, joka lientynee lähivuosina realistiseksi.

Mediuutiset kokosi muutamilta erikoisaloilta kokemuksia siitä, mitä kotiseurantalaitteiden mahdollisuuksista nyt tiedetään.

Husissa tutkitaan sähköistä ja perinteistä seurantaa 180:lla IBD-potilaalla. Vuoden kestävä tutkimus päättyy joulukuun lopussa.

Sähköisesti seuratut lähettävät hoitohenkilökunnalle vähintään kahden kuukauden välein ulostepikatestin sekä tietoa oireistaan ja elämänlaadustaan.

Verrokkiryhmästä kerätään tietoa vain poliklinikkakäynneillä eli harvemmin.

Tutkijoita kiinnostaa, meneekö sähköisesti seuratuilla potilailla tautinsa kanssa paremmin kuin verrokeilla.

Tanskassa sähköistä omaseurantaa toteuttavilla taudin pahenemisvaiheet olivat selvästi lyhyempiä kuin muilla ja biologisten lääkkeiden infuusioväliä pystyttiin harventamaan.

– Mekin ajattelimme, että tästä ne taivaat aukenevat, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Anna-Maija Puolanne Husista sanoo.

Niin ei käynyt.

– Potilaat sitoutuivat tutkimukseen yllättävän huonosti, välituloksiin tutustunut Puolanne sanoo.

Alle kolmasosa tutkimuspotilaista toimi tutkimuksen ohjeiden mukaan, verrokeista vain kymmenen prosenttia.

– Keväällä saamme lopulliset tulokset. Sitten meidän on oikeasti mietittävä syy potilaiden huonoon sitoutumiseen ja se, kenelle sähköinen seuranta sopii.

Tyksin keuhkosairauksien osasto on sähköisen kotiseurannan konkari.

Se aloitti vuonna 2012 ensimmäisenä Pohjoismaissa CPAP-laitteen aloitusvaiheen etäseurannan uni­apneaa sairastavilla. Käytäntö on levinnyt rutiiniksi useisiin muihinkin sairaaloihin.

Turussa on tutkittu hoitokäytännön vaikutuksia. Aikaa ja rahaa säästyi, mutta hoitoon sitoutuminen, hoidon teho ja potilastyytyväisyys ovat samaa luokkaa kuin perinteisin keinoin.

Maailmalla tutkimusta aiheesta on vasta vähän, ja esimerkiksi näyttö CPAP-etäseurannan vaikutuksesta hoitoon sitoutumiseen on ristiriitaista.

Kesällä Tyks otti etäseurannassa askeleen eteenpäin. CPAP-laitteen aloitusvaiheen lisäksi sen avulla hoituu myös ensimmäisen vuoden seurantakäynti.

Käänteestä on alustavia tuloksia.

– Vuoden kontrolli etäseurannan avulla näyttää riittävän yli 70 prosentille potilaista, osastonylilääkäri, vs. professori Tarja Saaresranta sanoo.

Se on suuri säästö, sillä aikaisemmin kaikki potilaat tulivat hoitajan vastaanotolle.

Ihan helposta ratkaisusta ei ole kyse.

Etähoitaja joutuu tavallista vähäisemmän informaation perusteella päättämään, ketkä potilaista on kutsuttava vastaanotolle.

– Se vaatii valtavasti kokemusta nimenomaan face-to-face-työskentelystä potilaiden kanssa, Saaresranta sanoo.

Etäseuranta on Tyksissä laajentunut myös hengitysvajeen kaksoispaineventilaatiohoitoon. Se aloitettiin viime vuonna tiettävästi ainoana Pohjoismaissa.

Tyks aikoo myös testata keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden ennakointia etäseurannan avulla. Siitä on menossa tutkimus Turun yliopiston tulevaisuuden teknologian kehittämiskeskuksen kanssa.

Epilepsian ja syöpien kotiseuranta laajenee

Terveysteknologian startupit ovat pitkin syksyä valitelleet, että niiden on vaikea päästä testaamaan tuotteitaan sairaaloissa.

Sähköinen kotiseuranta on tästä positiivinen poikkeus.

Hus kehitti startupin kanssa "tyhjästä" rintasyöpäpotilaiden etäseurantatyökalu Noonan. BrainCaren sähköinen epilepsiapäiväkirja luotiin yhdessä Taysin kanssa.

– Kysyimme suoraan neurologian poliklinikalta, mitä te tarvitsette, BrainCaren teknologiajohtaja Jukka-Pekka Pirhonen sanoo.

Syntyi systemaattinen työkalu vaikeaa epilepsiaa sairastavien kohtausten kirjaamiseen kotona.

– Meillä on maailman ensimmäinen lääkintälaitehyväksytty sovellus epilepsian seurantaan, Pirhonen sanoo.

Pilotin jälkeen viime vuonna Taysin aikuisten neurologisella osastolla otettiin sähköinen epilepsiapäiväkirja arkikäyttöön. Myös viisi keskussairaalaa suunnittelee pilottia asiasta.

Päiväkirjan terveyshyötyä ei ole vielä osoitettu tutkimuksella.

Lääkäri näkee siitä kuitenkin aiempaa helpommin, miten hoito on vaikuttanut kohtausten määrään ja laatuun, kertoo Taysin neurologian ylilääkäri, professori Jukka Peltola.

Hän on kehittänyt työkalua yhdessä BrainCaren kanssa.

Peltolan mukaan paperisten kohtauspäiväkirjojen tulkintaan meni lääkärin vastaanotolla "järjettömästi aikaa".

– Se oli vääjäämättä myös vähän epätarkkaa.

Älypuhelinsovellus motivoi ainakin osaa pilottiin osallistuneista potilaista raportoimaan kohtauksiaan aiempaa säännöllisemmin.

– Oli potilaita, joilla luultiin olevan vain muutamia kohtauksia kuukaudessa, mutta niitä olikin 30, Pirhonen sanoo.

BrainCaren seuraava askel on potilaan epilepsiakohtauksen seuranta reaaliaikaisesti eli ihon alle asetettava implantti.

Siitä on maailmanlaajuinen PCT-patentti vetämässä.

– Toivon mukaan asennamme lähikuukausina ensimmäisen implantin Taysissa, Pirhonen sanoo.

Rintasyöpäpotilaiden myöhäishoidon etäseurantatyökalun Noonan kehittäjillä on käsillä jännittävät päivät.

Potilaiden kanssa tehty suuri tutkimus on analyysivaiheessa.

Ensi kesän Ascoon lähetetään tulokset siitä, suosivatko potilaat perinteistä oirepuhelinta vai Noonaa – ja miten ne vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun, tyytyväisyyteen, oireiden määrään ja hoidon kustannuksiin.

Luotto Noonan hyötyihin on Husissa ollut kova ilman tutkimustakin.

Keväällä sen käyttö laajeni rintasyövän lääkehoitoihin.

– Nyt olemme etenemässä suolistosyöpään ja urologisiin syöpiin. Ja seuraava steppi on sädehoidon aikaisten haittojen seuranta, Hyksin Syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson sanoo.

Noonaa on mahdollista hyödyntää myös rintasyöpäleikkauksen jälkihoidossa.

Noona on kantava voima myös Husin koordinoimassa isossa EU-projektissa, Bouncessa, jossa etsitään keinoja tukea rintasyöpäpotilaiden paluuta arkeen ja työelämään.

– Minun todella suuri haaveeni on siinä toteutumassa, Mattson sanoo.

Se on Noonaan kaavailtu syöpäpotilaille psyykkistä tukea antava ohjelma, jota tehdään Bounce-projektissa yhdessä Hyks psykiatrian toimialan virtuaalisairaalaan Mielenterveystaloa rakentaneiden ammattilaisten kanssa.