Etäkuntoutus on tuloksellista, osoittavat Kelan Etäkuntoutus-hankkeen kokeilut.

Kelan Etäkuntoutus-hankkeessa kokeiltiin erilaisten etäteknologioiden käyttöä ammatillisessa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa, sopeutumisvalmennuksessa ja omaishoitajien kuntoutuksessa. Kokeiluissa kuntoutukselle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin, ja etäkuntoutus osoittautui asiakkaalle vähintään yhtä hyödylliseksi kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus.

Joillekin asiakkaille etäkuntoutus vaikutti sopivan jopa perinteistä kuntoutusta paremmin.

Etäkuntoutuksessa käytetään erilaisia etäteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia, kuten puhelinta tai tietokonetta. Etäkuntoutusta ohjaa ja seuraa ammattilainen. Kokeiluissa etäkuntoutukseen osallistui eri-ikäisiä asiakkaita, joilla oli erilaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita.

– Etäkuntoutus osoittautui soveltuvaksi kaikille osallistujaryhmille. Erot etäkuntoutukseen suhtautumisessa ja sen käytön oppimisessa olivat yksilöllisiä. Etäkuntoutuksen soveltuvuus asiakkaalle tuleekin arvioida yksilöllisesti, sanoo tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen Kelasta tiedotteessa.

Kelan hankkeessa kehitettiin esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneille moniammatillinen kurssimuotoinen etäkuntoutuksen yhdistelmämalli.

AIMO-kurssi alkoi kolmen päivän laitoskuntoutusjaksolla, jatkui kahdeksan viikon etäkuntoutusjaksolla ja päättyi kahden päivän laitoskuntoutusjaksoon. Vertailuryhmässä kuntoutus toteutettiin perinteisenä laitoskuntoutuksena.

Kuntoutukselle laaditut tavoitteet saavutettiin keskimäärin yhtä hyvin molemmissa ryhmissä. Asiakkaiden mieliala, toimintakyky ja elämänlaatu niin ikään keskimäärin kohenivat, mutta päivittäisistä perustoimista selviytymistä kuvaava indeksi heikkeni hieman AIMO-ryhmäläisillä.

Etäkuntoutukseen osallistuneista omiin kuntoutumistuloksiinsa oli tyytyväisiä 91 prosenttia.

Kokeilut osoittivat, että kuntoutusammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta teknologian ja verkkotyöskentelyn käyttöön sekä tietoa muun muassa ohjausmenetelmistä ja vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä.

Etäkuntoutuksessa käytettävien sähköisten palveluiden pitää olla helppokäyttöisiä, ja käytettävä teknologia tulee valita asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tietoturvallisuuteen.

– Tulevaisuuden kuntouksen tulee olla vaikuttavaa, merkityksellistä ja kustannustehokasta. Sen lähtökohtana tulee olla tutkitut, tieteelliseen näyttöön perustuvat kuntoutusmallit, Salminen toteaa.

Lue myös:

Lääkäri: Verkkokuntoutuksessa on mielenkiintoinen läsnäolon tunne (vain tilaajille)