Sydämen vajaatoiminnan etäseurannasta ja -hoidosta on saatu hyviä tuloksia Tampereella Tays Sydänsairaalan tutkimuksissa. Tutkimusten perusteella etähoito vaikutti suotuisasti vajaatoimintapotilaiden kokonaisterveydentilaan. Potilaat myös sitoutuivat itse hoitoonsa hyvin.

Ensimmäinen etähoito-ohjelman testaus tehtiin Sydänsairaalassa syksyllä 2020. Pilottiin osallistuneista potilaista jopa 80 prosenttia pysyi mukana vuoden mittaisessa tutkimusjaksossa. Hoito-ohjelmassa pysyneiden päivittäisen oirekyselyn vastaamisprosentti oli liki 90.

Syksyllä 2021 Tays Sydänsairaala kartoitti rekisteritutkimuksella vajaatoiminnan etähoitopalvelun vaikuttavuutta. Tutkimuksessa todettiin sekä potilaiden ensihoidollisten kontaktien että vuodeosastopäivien vähentyneen.

”Potilaat näyttävät tulosten perusteella todella hyötyvän etähoito-ohjelmasta. Etäseurannan avulla havaitaan sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Juuri hoitoketjun alkupään hallinta tuo suurimman hyödyn sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille”, toteaa Sydänsairaalan kehitysjohtaja Janne Hulkkonen.

Parhaillaan Tays Sydänsairaala, Tampereen terveyskeskus ja Tampereen yliopisto tekevät yhteistyössä vajaatoiminnan etähoidon käytettävyystutkimusta, josta odotetaan tuloksia vuodenvaihteen jälkeen.

Etähoito-ohjelmassa osa potilaan polikliinisistä käynneistä toteutetaan etävastaanottoina digitaalisten työkalujen välityksellä. Potilas kirjaa päivittäin terveydentilaansa koskevat tiedot digitaaliseen kyselykaavakkeeseen. Erityisesti painon vaihtelun tarkkailu on olennaista.

Potilaan kirjaamat tiedot siirtyvät ohjelmistoalustalle hoitohenkilöstön arvioitaviksi. Tämän jälkeen potilasohjauksesta vastaavat hoitajat suojatun chat-yhteyden, puhelinyhteyden, tekstiviestin tai videopuhelun välityksellä.

Hoitajat kysyvät otetuista lääkkeistä, voinnista, poikkeavista tuntemuksista. Lääkäri konsultoi potilasta tarvittaessa.

Hulkkosen mukaan teknologiavetoinen hoitomuoto on otettu hyvin vastaan vajaatoimintapotilaiden keskuudessa. Potilaiden ikähaarukka painottuu selvästi keski-iän yläpuolelle.

”Mukana on myös ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole käyttäneet mobiililaitetta. Kuitenkin tunnin perehdytyksen jälkeen he oppivat digitaalisten työkalujen käytön. Olemme yhdessä ohjelmistoalustan toimittajan, Siemensin, kanssa karsineet palvelusta kaikki turhat kommervenkit ja panostaneet hyvään käyttöohjeeseen.”

Etäseuranta mahdollistaa ajantasaisen yhteydenpidon potilaan ja hoitoyksikön välillä. Tämän uskotaan vähentävän potilaan sairaudestaan kokemaa epävarmuutta ja huolta.

”Sillä on suuri psykologinen vaikutus, että potilas saa helposti yhteyden hoitajaan tai lääkäriin. Vuoden 2022 alussa yhteydenpito helpottuu entisestään, kun otamme käyttöön vajaatoimintapotilaille suunnatun, kännykkään ladattavan mobiilisovelluksen”, Hulkkonen sanoo.

Kardiologi Katariina Pitkänen Tays Sydänsairaalasta on työssään havainnut, että osalla potilaista etäseuranta ja -hoito ei välttämättä toimi kovin hyvin. Heidän kohdallaan tulee selvästi enemmän kontakteja kuin muiden.

”Heillä esimerkiksi vaa’an lukemissa voi olla virhelähteitä, jolloin hälytyksiä tulee hoitoyksikköön aiheetta. Toki nämä tapaukset edustavat vähemmistöä. Parhaimmillaan etähoito toimii hirveän hyvin: erityisesti hoitajien potilasohjaus on tuottanut hyviä tuloksia. Hyvällä tiimityöllä on väistetty monia vajaatoiminnan pahenemisjaksoja”, Pitkänen sanoo.

Hän korostaa oikean lääkityksen merkitystä ja roolia vajaatoiminnan etähoidossa: on ensiarvoisen tärkeää, että potilas on hyvin lääkitty ennen etäseurantaan siirtymistä.

”Etäseurannan perusteella säädetään ainoastaan oirelääkitystä. Hoitava peruslääkitys pitää katsoa vastaanottokäynnillä kuntoon siten, että se tukee kotoa käsin etänä säädettävää oirelääkitystä mahdollisimman hyvin”, Pitkänen sanoo.

Sydämen vajaatoiminnassa pahat vaiheet ilmenevät usein terveydenhuollon käyntien välissä. Pitkäsen mukaan digitaaliset kanavat tuovat tervetulleen täydennyksen yhteydenpitoon – kunhan potilas itse sitoutuu niiden käyttöön.

Pitkäsen mukaan potilaan sitouttaminen omahoitoon on kaiken keskiössä. Tämä koskee luonnollisesti myös niitä potilaita, jotka eivät ole etäseurannan piirissä.

”On tärkeää saada potilas tiedostamaan, mitä sairauden kanssa eläminen häneltä itseltään edellyttää. Omahoito sisältää paitsi lääkkeiden ottamisen, myös elämäntavat, ruokavalion ja liikunnan.”

Pitkänen korostaa, että sydämen vajaatoiminta on luonteeltaan aaltoileva oireyhtymä, jonka takaa löytyy monia eri sairauksia.

”Hoidossa korostuu moniammatillisuuden vaatimus, sillä jokainen vajaatoimintapotilas on oireyhtymänsä taustan puolesta yksilöllinen.”

Lue seuraavaksi: