Husissa on yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa alkamassa tutkimus, jossa selvitetään suojaavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytetyt hyljinnänestolääkkeet uudelta koronavirukselta ja estääkö jompikumpi covid-19-taudin vaikean muodon kehittymisen.

Näitä hyljinnänestolääkkeitä ovat syklosporiini A ja takrolimuusi. Lisäksi selvitetään alisporivir-lääkkeen vastaavia vaikutuksia. Alisporiviria käytettiin muun muassa kroonisen C-hepatiitin hoitoon, kunnes tehokkaammat lääkkeet syrjäyttivät sen. Toisin kuin hyljinnänestolääkkeillä, sillä ei ole immuniteettia heikentävää vaikutusta, mutta solututkimuksissa sillä on todettu olevan vaikutus SARS-CoV-1-infektioon.

Uusi koronavirus on nimeltään SARS-CoV-2 ja uusi koronavirustauti puolestaan covid-19.

– Tutkimuksemme hypoteesina on, että syklosporiini A joko suojaa SARS-CoV-2-virukselta tai estää vaikean covid-19-taudin muodostumisen, kertoo tutkimusryhmän johtaja Satu Kuure Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

Tutkimukseen rekrytoidaan terveen kontrolliryhmän lisäksi kaksi potilasryhmää, joihin kumpaankin kuuluu 20 yli 40-vuotiasta henkilöä, joille on tehty munuaissiirto ja jotka eivät ole sairastaneet covid-19-tautia.

– Husissa on seurannassa 800 munuaissiirtopotilasta, joista noin 150 käy joka kuukausi kontrollitutkimuksissa munuaispoliklinikalla. Lupa tutkimukseen ja verinäytteeseen pyydetään heiltä kontrollikäynnin yhteydessä, Hus Vatsakeskuksen nefrologian yksikön osastonylilääkäri, nefrologi Fernanda Ortiz kertoo tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistuvilta otetaan verinäyte, josta eristetään T-soluja. Ne ovat veren valkosoluja ja tärkeä osa ihmisen immuunipuolustusta.

Covid-19-taudin vaikeissa muodoissa juuri T-solujen määrä vähenee huomattavasti. Syytä tähän ei tiedetä, mutta oletetaan, että SARS-CoV-2-virus aiheuttaa T-solujen solukuolemaa ja siksi romahduttaa potilaan kunnon.

Tutkimuksessa terveiden verrokkien verestä eristettyjä T-soluja altistetaan SARS-CoV-2-virusinfektiolle sekä syklosporiinille, takrolimuusille ja alisporivirille. Tutkimuksessa seurataan viruksen pääsyä soluihin, sen monistumista soluissa sekä lääkityksen mahdollisia vaikutuksia näihin.

Tämän lisäksi tehdään toinen koeasettelu, jossa terveiden verrokkien ja munuaissiirtopotilaiden T-soluja infektoidaan viruksella ja tutkitaan potilailla pitkään käytössä olleen lääkityksen vaikutusta samoihin muuttujiin.

Kolmanneksi SARS-CoV-2-viruksen lisääntymistä ja sen aiheuttamaa T-soluaktivaatiota verrataan terveiden verrokkien ja hylkimisenestolääkitystä saaneiden munuaissiirtopotilaiden T-solujen välillä. Näin saadaan tietoa siitä, miten potilaiden eri lääkitykset vaikuttavat SARS-CoV-2-viruksen tartuttavuuteen.

Tutkijat arvioivat, että ensimmäiset tulokset syklosporiini A:n vaikutuksista SARS-CoV-2-viruksen etenemiseen potilaista eristetyissä T-soluissa saadaan alkukesällä. Koko tutkimusaineiston arvellaan olevan koossa ensi keväänä.

Idea tutkimukseen syntyi, kun maaliskuussa saatiin Italiasta vahvistus, että lapsilla, joille on tehty elinsiirto, ei ole havaittu covid-19-tautia. Näille lapsille on annettu syklosporiinia ja takrolimuusia. Lisäksi on tiedossa, että vuoden 2003 SARS-epidemian aikana syklosporiini A esti SARS-viruksen muodostumista tai lisääntymistä soluissa. SARS-CoV-virus on SARS-CoV-2-viruksen sukulainen.

Koronavirusepidemian myötä Euroopan dialyysi- ja elinsiirtoyhdistyksen suosituksena on ollut elinsiirtopotilaiden hyljinnänestolääkityksen vähentäminen tai lopettaminen, jotta potilaan lääkityksellä heikennetty vastustuskyky palaisi lähelle normaalia. Suositus on herättänyt huolta elinsiirtolääkärien piirissä. Pelkona on, että tällöin elimistö ryhtyy hylkimään siirrettyä elintä.

– Monien potilasryhmien hoitoa ja lääkitystä on jouduttu säätämään epidemian vuoksi, mutta ilman tieteellistä näyttöä, sillä kyseessä on täysin uusi virus. Tutkijat tekevät nyt hurjasti työtä etsiessään tähän tilanteeseen sopivia tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitoja, Fernanda Ortiz toteaa.

Tutkimukselle myönnettiin huhtikuussa neljän säätiön muodostamasta rahoituspoolista Juho Vainion Säätiön 50 000 euron apuraha.