Korona-pandemiasta on muodostunut kriisi, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme monin tavoin. Terveydenhuollossa ympäri maailmaa on oltu etulinjassa jo kuukausia ja tunnelmat ovat olleet paikoin epätoivoisia. Todellisuudessa maailmanlopun kriiseillä on tapana tulla mutta onneksi myös mennä, Valtaoja toppuuttelee. Koronakin täyttää nippa nappa pandemian määritelmän.

Valtaoja puhui kesäkuussa Mediuutisten webinaarissa otsikolla Maailmanlopun tuolla puolen.

– Pandemioiden historiaan verrattuna koronan vaikutus on vielä jäänyt kovin pieneksi. Aasialainen ja hongkongilainen tappoivat miljoonia, Valtaoja muistuttaa.

Aivan eri mittakaavan vaikutukset olivat myös mustalla surmalla ja espanjantaudilla.

Vain kymmenen prosenttia ihmisistä tietää miten asiat maailmassa todellisuudessa ovat. Se ei ole kovinkaan hyvä lähtökohta silloin, kun pitäisi tietää mitä tehdä ja miten suhtautua tulevaisuuteen.

– Jos korona on jotain osoittanut, ainakin sen että pystymme paljon paremmin varautumaan ja toimimaan, kun seuraava uhka tulee. Ja varmasti se sieltä tulee.

Mitä me ihmiset oikeastaan haluamme, Valtaoja kysyy ja vastaa itse: me haluamme maailmanloppuja ja kunnon kauhua. Uutiset maailmalta vain vaihtuvat, mutta kriisit pysyvät otsikoissa.

– Kuka muistaa enää mikä oli edellinen maailmanloppu? Isis ja Ukraina ovat jo täysin unohtuneet. En ala veikkaamaan, mikä koronan jälkeen nousee uudeksi maailmanlopuksi, mutta joku sieltä nousee.

Yli puolet suomalaisista uskoo tutkimuksen mukaan huonompaan huomiseen. Valtaojaa se ei hämmästytä, meillä on tapana katsoa maailmaa mustien lasien läpi. Ongelmaksi sen tekee se, että mustia laseja harvemmin muistetaan ottaa pois ja katsoa maailmaa sellaisena kuin se on. Niinpä hyvät uutiset, joita paljon myös on, hukkuvat huonojen alle.

Valtaoja googlasi fraasit vanhat hyvät ajat ja tulevat hyvät ajat ja – kuten arvata saattaa – vanhat ajat antoivat moninkertaisesti enemmän osumia.

Käyrät osoittavat koko ajan kohti yhä vauraampaan, vapaampaa ja onnellisempaa maailmaa.

Hans Rosling kirjassaan Faktojen maailma tuo esiin saman teeman. Ihminen valitsee monivalintatehtävässä aina huonoimman vaihtoehdon ja saa oikein vähemmän vastauksia kuin verrokkiapina.

– Vain kymmenen prosenttia ihmisistä tietää miten asiat maailmassa todellisuudessa ovat. Se ei ole kovinkaan hyvä lähtökohta silloin, kun pitäisi tietää mitä tehdä ja miten suhtautua tulevaisuuteen.

Historian valossa tiedämme, että se mikä maailmaa muuttaa on tieto ja se, mitä sillä alati kertyvällä tiedolla teemme. Tilastojen valossa elämme ihmiskunnan turvallisinta aikaa.

– Käyrät osoittavat koko ajan kohti yhä vauraampaan, vapaampaa ja onnellisempaa maailmaa.

Valtaoja ei siltikään anna meille vielä synninpäästöä. Maailma ei ole valmis, vaan meidän pitää pelastaa ihminen. Eikä sekään riitä, meidän tulee pelastaa myös maapallo.

– Se on haaste, johon olemme heränneet ihmeellisen hitaasti. Ja nyt me vanhat setämiehet protestoimme sitä vastaan, että nuoret haluavat pelastaa luonnon eikä vain ihmistä. Nuorissa on aina tulevaisuus.

Maapallon riskirajat on ylitetty aivan liian monella taholla. Valtaoja on ehdoton: näin ei voi jatkua, jotain täytyy tehdä.

– Muistutan, että tiedon sampo tarjoaa meille yhä enemmän keinoja, kunhan vain haluamme ottaa keinot käyttöön.

Tahtoa ja vastuuta. Niitä tarvitsemme, että maailmastamme tulee parempi paikka ja opimme näkemään asiat ilman mustia laseja.

– Meillä ei ole muuta vihollista kuin me itse. Meitä eivät ole pysäyttäneet pandemiat eivätkä luonnon katastrofit. Itsestämmekin olemme selvinneet, vaikka olemme tehneet kaameita mokia. Miksemme osaisi tulevaisuudessakin.

Valtaojalla on erityinen viesti terveydenhuollossa toimiville:

– Ette te ahkeroi ja tee työtä turhaan. Olette osa parempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta.

Avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja vieraili Mediuutisten webinaarissa kesäkuun alussa. Kuuntele koko esitys ja kesän muut webinaarit täällä.

Lue lisää: