Erva-alueiden nimittämät potilasturvallisuuslähettiläät aloittivat kehittämiskeskuksessa tämän vuoden alussa. He toimivat tehtävässään oman työnsä ohessa.
‒ Potilasturvallisuuslähettiläät välittävät tietoa alueidensa sote-päättäjien parissa ja sidosryhmissä sekä edistävät potilas- ja asiakasturvallisuuden asiantuntijoiden verkostoitumista omilla erva-alueillaan, Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen johtaja Tuija Ikonen kertoo tiedotteessa.
Potilasturvallisuuslähettiläät ovat Hyks-erva-alueella Maria Virkki, laatu- potilasturvallisuusylilääkäri, PHHYKY, Kys-erva-alueella Päivi Eskelinen, ylihoitaja, Kuopion kaupunki, Tyks-erva-alueella Pirjo Mustonen, kehittämisjohtaja, dosentti, erikoislääkäri, VSSHP, Tays-erva-alueella Sally Leskinen, johtajaylilääkäri, KHSHP ja Oys-erva-alueella Sami Sneck, FinCCHTA arviointiylihoitaja, Oys.
‒ Potilasturvallisuuslähettiläät tuntevat oman alueensa palvelujärjestelmän. Lisäksi heidän kokemuksensa kattaa pitkälti potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisen kannalta keskeiset osa-alueet, joita ovat mm. potilasturvallisuuden johtaminen tietoon perustuen, sote-palvelujen integraatio ja sujuvat palvelupolut, lääkitysturvallisuus sekä henkilöstön turvallisuusosaaminen ja hyvinvointi, Ikonen summaa.
Hyks-ervan potilasturvallisuuslähettiläs Maria Virkki pitää organisaatioiden virkamiesjohdon aitoa sitoutumista potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseen kriittisenä menestystekijänä.
‒ Myös poliittisesti nimitettyjen hallitusten ja valtuustojen edustajien on tärkeää tunnistaa oma vastuunsa päätöksentekijöinä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäjinä. Tämä on tärkeää myös terveyden- ja sosiaalihuollon kustannusten hallinnan näkökulmasta.
Virkin mukaan OECD totesi jo vuonna 2017 raportissaan The Economics of Patient Safety, että potilasturvallisuuspoikkeamat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sairaaloille. Tällöin arvioitiin, että jopa 15 prosenttia sairaaloiden menoista aiheutuu poikkeamien hoidosta. Suuria menoeriä aiheuttavat muun muassa diagnoosien viivästyminen, virheellinen diagnoosi, sairaalainfektiot, lääkitysvirheet ja painehaavat.
‒ Kaikki tämä raha on pois viime kädessä hyvän operatiivisen toiminnan turvaamisesta, kehittämisestä ja tutkimuksesta, Virkki huomauttaa.
Virkki muistuttaa, että laadun ja turvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Samoin hyvästä potilasturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajalle terveydenhuoltolain 8 pykälässä säädetty lakisääteinen tehtävä.
‒ Olemassa olevia lakeja ja asetuksia tulee noudattaa. Organisaatioilla on myös velvollisuus edistää hyviä potilasturvallisuutta edistäviä käytäntöjä, ottaa päteviä menetelmiä käyttöön, raportoida tuloksia ja tukea henkilöstöä toteuttamaan turvallista sekä laadukasta hoitoa ja ehkäisemään vaaratapahtumia.
Johto tarvitsee johtamisensa tueksi mittareita, jotta organisaation asiakas- ja potilasturvallisuuden tilaa ja turvallisuuskulttuuria kyetään objektiivisesti arvioimaan.
‒ Potilasturvallisuus on riippuvainen henkilöstön turvallisuudesta ja siksi johdolla tulee olla ajantasaista tietoa myös henkilökunnan työturvallisuuden mittareiden tuloksista. Valtioneuvoston TEAS-hankkeessa Potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantamenettelyt ja mittarit kehitetään parhaillaan mallia mittaamisen tueksi, Virkki toteaa.
Vaasan sairaanhoitopiiri perusti Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskuksen marraskuussa 2019. Keskuksen toiminta on käynnistynyt viime toukokuussa myönnetyn kolmivuotisen valtionavustuksen turvin.
Keskus hoitaa valtakunnallisia koordinaatiotehtäviä, joihin kuuluu tutkitun tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen, strategiatyö, potilas- ja asiakasturvallisuuden mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen sekä asiantuntijaverkostojen ylläpito.
Keskus hoitaa myös asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja suunnittelun kansallisen yhteensovittamisen tehtäviä, jotka vahvistettiin Vaasan sairaanhoitopiirille erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen päivityksessä 15. tammikuuta.
