Ensin on kaksi korva-, nenä- ja kurkkutauteihin erikoistuvaa lääkäriä, Lotta Oksanen ja LT Enni Sanmark, jotka pääsiäisyönä pohtivat, sopisiko Oksasen väitöstutkimuksen pohjaksi kysely siitä, millaiset kasvomaskit toimivat koronapotilaita hoitavilla.

Puolessa vuodessa kysely paisui suureksi tutkimushankkeeksi, jolla on useita haaroja, kymmeniä yhteistyötahoja ja tavoitteena suojata covid-19-epidemialta terveydenhuollon henkilökunnan lisäksi Suomen talous. Miten tässä näin kävikään?

– Teimme Lotan kanssa tätä puoli vuotta yötöinä palkatta. Nyt pystymme pitämään tutkimusryhmämme hengissä. Ihmiset saavat palkan, Sanmark iloitsee.

Business Finland myönsi hankkeelle 300 000 euron rahoituksen toissa viikolla. Se auttaa alkuun; kahden miljoonan euron lisärahoitusta on tarkoitus hakea Suomen Akatemialta.

Teimme tätä puoli vuotta yötöinä palkatta.

Tutkimuksen avulla Oksanen ja Sanmark haluavat selvittää, miten ravintolat, matkailu, tapahtumat, hammashoito ja esimerkiksi sairaaloiden elektiiviset leikkaukset voitaisiin pitää käynnissä turvallisesti koronaepidemiankin aikana.

– Se kiteytyy kysymykseen, miten virukset ja bakteerit leviävät tiloissa. Siitä tiedetään, mutta tiedoissa on paljon aukkoja, joita ei ole ollut tarvetta täyttää ennen tätä epidemiaa, Oksanen sanoo.

Tutkimus yhdistää kahdenlaista tietoa. Koronaviruksen leviämisestä tehdään riskianalyysi Husissa koronapotilaita hoitavalla osastolla.

Tätä tietoa hyödynnetään kokki Henri Alénin omistamassa Ultima-ravintolassa, jossa etsitään simulaation avulla keinoja viettää viruksesta huolimatta turvallista ravintolaelämää.

Covid-19-infektion leviämistä tutkivassa simulaatiossa käytetään oikean viruksen "stuntmania".

– Mallivirus on kasvipatogeenin virus Phi6, joka on vaaraton, mutta rakenteeltaan ja tavaltaan liikkua ilmassa se on hyvin samantyyppinen kuin koronavirus, Oksanen sanoo.

Mallivirukseen liittyvä osaaminen hankkeeseen tulee Helsingin yliopistolla ja Ilmatieteenlaitoksella työskentelevältä virologi Nina Atanasovalta. Ilmatieteen laitos tuo mukaan ymmärrystään aerosolifysiikasta ja ilmavirtausten mallintamisesta.

Hanke saa tieteellistä tukea myös Helsingin yliopistolta dosentti Peter Sarinin ryhmästä ja uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorin Tarja Sirosen ryhmän laboratoriosta. Sarin vastaa rt-PCR diagnostiikan kehityksestä malliviruksella ja Sirosen laboratorio vastaa SARS-CoV-2 viruksen tutkimisesta.

– Kun saamme ravintolan tosielämän tilanteista riittävästi tietoa malliviruksen leviämisestä, teemme tietokonemallinnuksia siitä, miten viruksen kulkuun tilassa voidaan puuttua, Oksanen sanoo.

Koronaviruksen leviämistä ilmateitse tai pinnoilla tutkivat muutkin Suomessa, esimerkiksi VTT, THL ja Tampereen yliopisto. Miten tämä tutkimus eroaa niistä?

– Vahvuutemme on, että tässä projektissa pyritään viemään laboratorioissa ja sairaaloissa saatu tieto suoraan kuluttajille sitä mukaa, kun tietoa karttuu, Sanmark sanoo.

– Ravintoloitsijan tai muiden yritysten ei tarvitse osata lukea ja tulkita tieteellisiä julkaisuja, vaan mahdolliset löydökset siirtyvät tutkijan maailmasta kentälle saumattomasti.

Aerosolitutkimuksessa on mukana ryhmiä yliopistolta, Ilmatieteen laitos, Hus, Työterveyslaitos ja yrityksiä. Jos ravintolasimulaatio onnistuu, yhteistyö jatkuu myös isojen yritysten kanssa.

– Esimerkiksi Konetta kiinnostaa hankkeemme. Heille on hissien ja liukuportaiden valmistajana tärkeää ihmisten turvallinen liikkuminen rakennuksissa, Sanmark sanoo.

Aerosolitutkimuksessa voi löytyä keinoja estää virustartuntoja ohjaamalla nykyistä tarkemmin ilmavirtoja tilassa. Yksi tutkimuksen haaroista kartoittaa sairaaloissa tehtävien toimenpiteiden aerosolikuormaa.

– Siitä puhutaan paljon, mutta kukaan ei tiedä, mitkä toimenpiteet ovat absoluuttisesti aerosolia tuottavia, Oksanen sanoo.

Aerosolitutkimuksen lisäksi Oksasen-Sanmarkin-hankkeeseen kuuluu big data -osuus sekä syksyn aikana Husissa, Kymsotessa ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa tehtävä kysely, jossa pyritään selvittämään koronaepidemian vaikutus terveydenhuollon henkilökunnan hyvinvointiin ja terveyteen.

Hanke on laaja. Mikä siinä innostaa eniten?

– Yksi lääkäriyden aspekti on uuden oivaltaminen ja toisaalta kokonaisuuksien ymmärtäminen. Koronavirus antaa mahdollisuuden palata tilanteeseen, jossa meillä on uutta, jota emme tunne – mutta meillä on ehkä keinot löytää tietoa ja saada tuloksia, Oksanen sanoo.

Sanmarkin mukaan lääkärinä on huikeaa saada ratkoa ongelmaa muiden alojen huippuammattilaisten kanssa.

– Vaikka korona on lääketieteellinen uhka, lääkärit eivät voi ratkaista sitä yksin.

Juttua on korjattu 25.9.20 klo 15:19 lisäämällä virologi Nina Atanasovan rooli malliviruksen rakentamisessa. Täydennetty Peter Sarinin ja Tarja Sirosen osuutta klo 17:19. Juttuun on korjattu Rune & Berg Designin nimen kirjoitusasua 29.9. klo 8:27.