Erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tehostaminen on liikkuva maali, pohtii Tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtaja Tarmo Martikainen.

– Työtä tehon parantamiseksi pitää tehdä koko ajan, eikä tämä työ lopu seuraavien 20 eikä edes 40 vuoden aikana, Martikainen sanoo.

Martikainen puhui erikoissairaanhoidon tehostamisesta Mediuutisten järjestämässä Suomi terveystarkastuksessa -tapahtumassa heinäkuussa.

Martikaisen mukaan palvelutuotannon tehoon vaikuttaa kolme asiaa. Ensimmäinen asia on vaikuttavuus. Lääketieteessä kannattaa tehdä oikeita asioita; sellaisia, jotka vaikuttavat potilaan elämänlaatuun, terveyteen ja hyvinvointiin positiivisesti.

Toinen asia on laatu tai potilaskokemus.

– Oikeat asiat tehdään hyvin, Martikainen tiivistää.

Viimeisimpänä tehoon vaikuttaa toiminnan tuottavuus. Terveydenhuollossa nimenomaan potilastyö on tuottavaa työtä.

– Lean-ajattelusta on tullut miltei taikasana terveydenhuoltoon. Lean-ajattelu kyllä toimii, kun sitä toteutetaan potilaslähtöisesti, Martikainen sanoo.

Hoitoprosesseja viritettäessä pitää siis miettiä ensin hoidon vaikuttavuutta, sitten laatua ja vasta viimeisenä tuottavuutta.

– Kokemukseni ortopediasta ja tekonivelkirurgiasta sanoo, että vaikuttavuuden suhteen Suomessa ollaan jo hyvin pitkällä. Täällä tehdään hyvää työtä. Laadussa, potilaskokemuksessa ja -turvallisuudessa meillä on kuitenkin järkyttävän paljon parannettavaa. Samoin tuottavuuden parantamisessa on paljon mahdollisuuksia.

Martikainen muistuttaa, että lean-ajattelussa on kyse loppujen lopulta yksinkertaisesta asiasta. Siitä, että asioita ei kannata tehdä useampaan kertaan, vaan kerralla oikein.

– Lean-toiminnan tavoite on hukkatyön vähentäminen. Teho ei siis saa olla kenenkään selkänahasta pois, vaan kyse on työn helpottamisesta.

Itse asiassa nimenomaan henkilökunta on lean-toiminnassa avainasemassa. Tulokset – erikoissairaanhoidon tehostaminen – tehdään nimenomaan henkilöstön työssä.

Coxassa itsessään on ajettu lean-filosofiaa palvelutuotantoon jo kymmenen vuoden ajan. Käytännössä prosessien parannustyötä tehdään Coxassa kolmella tasolla.

Yksinkertaisimmillaan toiminnassa ilmenevät ongelmat voidaan korjata jo seuraavan päivän aikana. Kaikkein eniten onnistumisia Martikaisen mukaan on saatu kuitenkin irrottamalla henkilökunta arkityöstään yhdeksi viikoksi miettimään ratkaisuja johonkin hoitoprosessin haasteeseen.

– Aluksi luulin, että emme ikinä saa lääkäreitä mukaan hommaan. Kävi ilmi, että ortopedit ovat olleet kaikkein innokkaimpia työhön.

Lääkärit ovat inspiroituneet siitä, että ratkaisu tiettyyn haasteeseen haetaan verrattain lyhyessä ajassa. Kehitystyö aloitetaan maanantaina ja se saadaan valmiiksi perjantaina. Aikaa ongelman ratkomiseen ei siis mene puolta vuotta tai vuotta. Lisäksi uusi toimintatapa pilotoidaan ja otetaan käyttöön välittömästi.

– Viikossa pystyy ratkaisemaan minkä tahansa ongelman, Martikainen vakuuttaa.

Lisäksi Martikainen muistuttaa, että hoitoprosessissa on aina yksi pullonkaula, joka määrittää kokonaisvolyymin. Toiminnassa on varmistettava, ettei tuo pullonkaula häiriinny varaamalla riittävästi resurssia ennen ja jälkeen pullonkaulan.

– Ei voi olla niin, että leikkaussalissa odotetaan siivousta leikkauksen jälkeen, jotta päästään leikkaamaan seuraavaa potilasta.

Toinen esimerkki on riittävän potilaspoolin pitäminen mahdollisten potilasperuutusten varalle.

Mediuutisten Suomi terveystarkastuksessa -tapahtuma järjestettiin Porissa 18.7. Tapahtuman kumppaneita olivat AstraZeneca, Janssen, Kanta-palvelut, MSD, Roche, Sanofi ja Tays.

Lean-ajattelusta on tullut miltei taikasana terveydenhuoltoon.