Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajilta ja lähiohjaajilta vaaditaan suurta ajattelu- ja toimintatavan muutosta, kun koulutusohjelma kulkee kohti osaamisperustaisuutta.

Koulutusylilääkäri Arja Helin-Salmivaara Hus Perusterveydenhuollon yksiköstä toteaa, että suomalaisessa erikoislääkärikoulutuksessa ei ole vahvaa osaamisen arvioinnin perinnettä.

– Muualla läntisessä maailmassa osaamisen arviointi on ollut jo pitkään arkipäivää. Meillä palautteen antaminen koetaan vaikeaksi, koska rutiini puuttuu.

Erikoislääkäriksi pätevöitymistä on aiemmin mitattu enemmän koulutuksen pituudella ja sen lopuksi suoritetulla kirjallisella tentillä.

– Meillä on valmiita erikoislääkäreitä, jotka eivät koulutuksensa aikana ole saaneet muuta palautetta kuin "ihan hyvä".

Jatkossa se ei enää riitä.

Osaamisperustaisuuden myötä erikoistuvilta vaaditaan vastedes pieniä näyttöjä osaamisestaan pitkin koulutustaan.

– Me kouluttajat haluamme, että ohjattavistamme tulee päteviä, osaavia ammattilaisia. Silloin on äärimmäisen tärkeää saada palautetta toiminnasta tehtyjen havaintojen pohjalta, Helin-Salminen sanoo.

– Ohjauksen tulee olla konkretiassa tavoitteellista. Muuten erikoistuva ei tiedä, missä asioissa hänellä on kehitettävää ja mikä oikeasti sujuu.

Millainen sitten on tulevaisuuden yleislääkäri? Helin-Salmivaaran kuvauksen mukaan potilaslähtöinen lääketieteen osaaja, jonka työn suola on hoidon jatkuvuus sekä tiimipelaaja, joka hallitsee toimintaympäristönsä monet verkostot.

Tähän kasvaminen vaatii toki edelleen aikaa. Helin-Salminen muistuttaa, että vastavalmistuneen lääkärin ja erikoislääkärin osaamisessa on iso ero. Työyhteisö ei voi odottaa noviisilta samaa suoriutumista kuin melkein valmiilta erikoislääkäriltä.

– Monesti erikoistuva saattaa joutua hyvinkin pian altaan syvään päähän, ja vaikka pelastusrenkaita on olemassa konsultaation muodossa, työssäoppimisen pitäisi vastata hänen tarpeitaan. Tässä tarvitaan ammattitaitoista ohjausta ja sitä, että työskentelyn vaikeusastetta lisätään hiljalleen.

Helin-Salmivaara arvioi, että osa yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajista ja lähiohjaajista omaksuu uudet käytännöt nopeasti.

– Tämä riippuu kouluttajan omasta koulutuksellisesta näkemyksestä. Miten hän ajattelee oman roolinsa?

Erikoistuva saattaa joutua hyvinkin pian altaan syvään päähän.

Osaamisperustaisuuden kantava periaate on, että kouluttajan tehtävä on tukea noviisin kehittymistä, ei toimia vastausautomaattina.

– Jos kouluttaja on tällä tavalla erikoistujakeskeinen, osaamisperustaisuus on aika luonnollista. Tällöin työhön pitää ottaa mukaan vain arvioinnin rakenteisuus. Jos omaa rooliaan ja tapaansa toimia kouluttajana ei ole pohtinut, silloin asia vaatii työstämistä.

Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajat ja lähiohjaajat perehtyivät oppimisperustaisuuteen valtakunnallisilla koulutuspäivillään. Tänä vuonna koulutuksen järjestivät Helsingin yliopisto ja Hus Perusterveydenhuollon yksikkö.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.