Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Salorannan mukaan lääkäriin ei pidä mennä heti, kun epäilee lapsella korvatulehdusta. Silloin lapselle määrätään herkästi antibioottikuuri, sillä alkuvaiheessa tulehtunut korva näyttää pahalta.

Nykyään kuureja pyritään määräämään säästeliäämmin.

”Nykyään hoidon kulmakivenä on särkylääkitys: tulehduskipulääke tai parasetamoliyhdistelmä, jotta saadaan kipu laantumaan ja lapsi rauhoittumaan. Jos tässä onnistutaan, ei lääkäriin ole kiire lähteä heti, vaan voidaan odottaa päivä tai pari. Mikäli selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään”, Saloranta kertoo Terveystalon tiedotteessa.

”Antibiootit sotkevat lapsen suoliston omaa bakteerikantaa, ja tulevaisuudessa uhkakuvana on myös bakteerien resistenssin kehittyminen. Antibioottien teho laskee, kun niitä käytetään liikaa. Yli neljä antibioottikuuria vuodessa alkaa olla sellainen määrä, jolloin tilannetta on hyvä käydä arvioimassa erikoislääkärillä, Saloranta ohjeistaa.

Mikäli korvat tulehtuvat kerta toisensa jälkeen, voi avun saada korvien putkituksesta. Toimenpiteessä tärykalvolle tehtyyn reikään asetetaan pieni ilmastointiputki, joka mahdollistaa välikorvan normaalin ilmastoinnin sekä vähentää välikorvassa syntyvää eritettä ja vähentää riskiä uusiin korvatulehduksiin. Ilma rauhoittaa korvan, eikä uutta nestettä pääse enää kerääntymään.

”Kyseessä on lyhyt, vain muutaman minuutin toimenpide, joka tehdään lapsille nukutuksessa. Lapsi saa ensin rauhoittua vanhemman sylissä nukutuskaasua hengitellen, minkä jälkeen vanhempi poistuu hetkeksi ja hyvin pieni, sisähalkaisijaltaan 1,25 millimetrin putki viedään paikoilleen mikroskoopin alla. Tämän jälkeen lapsi pääsee heräämöön, ja hänen herätessään vanhempi on jälleen paikalla.”

Korvatulehdus on erityisesti pienten lasten vaiva, joka linkittyy lähes aina ylähengitystieinfektioon. Tyypillisesti taustalla on tavanomainen virustauti, kuten flunssa.

”Pienillä lapsilla korvatulehduksen oireita ovat muun muassa itkuisuus, korvakipu, syömättömyys ja öiden huononeminen. Vauvoilla korvatulehdukseen voi liittyä ripuliakin”, kertoo Terveystalosta tiedotteessa.

”Jos kyseessä on märkäinen tulehdus, tärykalvo voi venyä ja limakalvo tulehtua, mikä aiheuttaa pienessä potilaassa erityisen kovaa kipua.”

Ylivoimaisesti eniten korvatulehduksia sairastetaan 6 kuukauden – 2 vuoden iässä. Tämänikäisillä lapsilla voi olla vuodessa jopa 6–10 flunssatautia, joista osa iskee myös korviin.

Korvatulehduksille altistavia tekijöitä ovat flunssatautien lisäksi muun muassa päivähoito, tupakansavulle altistuminen, vanhempien lapsuusajan korvatulehduskierteet ja korvan rakenne. Rintaruokinnan puolestaan epäillään jossain määrin suojaavan tulehduksilta, sillä äidinmaidon vasta-aineet toimivat tehokkaana suojana tauteja vastaan.

Jos korvatulehduksia on enemmän kuin kolme puolessa vuodessa tai yli neljä vuodessa, voi putkitus olla perusteltu. Tarve putkitukselle arvioidaan kuitenkin aina erikseen kokonaistilanteen valossa.

”Putkitusta käytetään hoitona sekä uusiutuviin akuutteihin korvatulehduksiin että liimakorvatautiin. Liimakorvatauti syntyy, jos neste jämähtää korvaan tulehduksen jälkeen. Se voi syntyä ilman tulehdustakin, jos korva ei saa tarpeeksi ilmaa.”

Putket pysyvät korvissa muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, keskimäärin 8–9 kuukauden ajan, minkä jälkeen korva usein itse työntää putken ulos. Uusia putkia joudutaan harkitsemaan noin joka kolmannelle. Tyypillisimmät putkituspotilaat ovat 1–2-vuotiaita lapsia, mutta myös tätä vanhemmille voidaan putket laittaa esimerkiksi liimakorvataudin vuoksi.

”Se on hyvin jouheva ja lapsen näkökulmasta lempeä toimenpide. Kotiin potilas pääsee jo muutaman tunnin seurannan jälkeen, jälkioireitakin ilmenee hyvin harvoin”, Saloranta summaa.

LUE SEURAAVAKSI: