Ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista, voimme itse kukin hyvinkin vapaaehtoisesti tehdä päivittäisiä valintoja, jotka edesauttavat pandemian hallintaa ympärillämme nyt ja tulevina kuukausina. Mitä tulee uusiin innovaatioihin ja tapoihin toimia, niitä pitää uskaltaa rohkeasti yrittää yhdessä.

Lähipiirin todettu koronainfektio tai omat oireet on ensisijaisesti huomioitava omassa käyttäytymisessä koronaepidemian aikana. Kotitestin negatiivinen tulos tai rokotetodistus eivät poissulje koronainfektiota. THL ohjeistaa sivullaan, että ”kotitestistä saatu positiivinen tulos on varmistettava terveydenhuollossa tehtävällä PCR-testillä” pitää kyllä paikkansa.

Tämä ohje ei säästä terveydenhuollon rajallisia resursseja siinä missä selkeät rajoitustoimet. Altistuneena tai oireisena meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota arjen toimintaamme: käytä maskia kodin ulkopuolella, tee tai hakeudu koronatestiin, vältä julkisia sisätiloja, rajoita julkisten kulkuneuvojen käyttöä, seuraa omia ja läheistesi oireita seuraavien päivien ajan.

Tartuntaketjujen ja Omikronin levittämisen kannalta joulun juhlijoita on erityisesti kannustettava ymmärtämään oma roolinsa epidemian hallinnan kannalta. Ihmisiä tulisi kannustaa tekemään omaehtoinen riskihallinta-arvio ennen jokaista kodin ulkopuolelle suuntautuvaa aktiviteettia. Kotitestejä, pikatestejä ja laboratoriodiagnostiikkaa kannattaa suosia osana koronainfektion riskinarviota sekä mahdollisena tartunnan saajana että mahdollisena tartunnan levittäjänä.

Koronavilkku on ilmoittanut havaitusta korona-altistumisesta yhä useammalle suomalaiselle marras-joulukuun aikana, vaikkakin isossa kuvassa vilkun käyttö on tämän vuoden aikana vähentynyt.

Väestön rokotus- ja immuniteettisuoja koronaan on tällä hetkellä mitä kirjavin, ja oireettomia kantajia on paljon. Onkin perusteltua, että Koronavilkku pitäisi olla ladattuna jokaiselle puhelimessaan. Vilkun hälytysviesteihin pystyy yksilötasolla reagoimaan mitä ketterimmin. Jos kotona, koulussa, työpaikalla tai harrastuksissa vilkun hälytyksiä ilmenee, tiedetään, että väistämättä yksilötasolla todellinen koronaan sairastumisen riski on koholla.

Koulutukseen ja kokemukseensa perustuen terveydenhuollon ammattilaisilla onkin entistä vahvempi asema lausunnoissaan koronasta ja epidemian hallinnan keinoista. Minkään hallinnollisen strategian julkaisu ei tuo voittoa koronasta, ellei sen keinot ja toteutus ole voitokkaita. Tarvitaan jo julkaistun tiedon päälle terveydenhuollon innovaatioita sekä immateriaalisia että konkreettisia työvälineitä eliminoida virus arjestamme.

Jo keksityistä vaihtoehdoista alkaa teho loppua ja uusia variantteja ilmaantuu yhä nopeammin.

Nyt ei ole aika lyödä tarpeettomia kiviä rajoitusten implementoinnille taikka olla sorana uusien tapojen käyttöönotolle. Kaikki, jotka haluavat kohti ”vanhaa tapaa tavata ja toimia”, kannattaa nyt olla mukana talkoissa.

Päätöksiä tehokkaista rajoitustoimista koronan tautitaakan alentamiseksi tulee tehdä välittömästi. Suomessa on näyttöä keväältä 2020, loppusyksyltä 2020 ja keväältä 2021, miten sulkujen osalta kaikissa ikäryhmissä tautitapausten määrä saatiin tehokkaasta ja nopeasti alas.

Vain rajoitustoimet voivat kompensoida sitä, että kolmatta rokotustaan odottavat eivät nyt sairastu koronaan ja sairaalahoidon kuormitus ei kasva sietämättömäksi. Mitä tulee uusiin innovaatioihin ja tapoihin toimia, niitä pitää uskaltaa rohkeasti yrittää yhdessä.

Maria Juusela, LT, erikoislääkäri, Espoo