Tampereen yliopiston epidemiologian professori, kansainvälistä epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelmaa johtava Pekka Nuorti näkee Suomen nykyisessä koronapassijärjestelmässä parantamisen varaa.
Nuorti käy koronapassin ”valuvikoja” läpi Uuden Suomen laajassa artikkelissa, jossa pohditaan, miksi Suomi päätyi tänä syksynä uudelleen koronakurimukseen.
Ensinnäkin hän kannattaa koronapassin käytön laajentamista muuallekin yhteiskuntaan kuin toimintoihin, joihin kohdistuu rajoituksia.
”On muutama asia, jotka voisivat parantaa koronapassia: sitä voitaisiin käyttää laajemmin läpi yhteiskunnan ja myös silloin, kun toimintaan ei kohdistu muita rajoituksia. Se on liian tiukasti rajattu tällä hetkellä”, Nuorti sanoo.
Tämä ei ole epidemiologisesti perusteltua.
Perustavanlaatuinen ongelma on Nuortin mukaan myös se, että koronapassin edellytykseksi hyväksytään todistus negatiivisesta testituloksesta. Tällä toiminnolla on mahdollistettu, että myös esimerkiksi rokottamattomat kansalaiset voivat päästä koronapassin avaamien yhteiskunnan toimintojen piiriin.
Nuortin mukaan tämä ei ole epidemiologisesti perusteltua.
Passin tulisi perustua henkilön immuunistatukseen
”Toinen asia on se, että negatiivinen testitulos ei kuulu koronapassiin. Negatiivinen testituloshan voi olla huomenna positiivinen. Testitulos ei suojaa itse passin käyttäjää tartunnalta eikä välttämättä suojaa kovin hyvin muitakaan samassa tilassa olevia. Vaatimuksena pitäisi olla rokotus tai taudin sairastaminen, eli passin tulisi perustua henkilön immuunistatukseen”, Nuorti sanoo.
Kolmas valuvika liittyy Nuortin mukaan koronapassin käyttöön ravintoloissa osa-aikaisesti. Hänen mukaansa koronapassivaatimuksen pitäisi olla ravintoloissa käytössä koko ajan, kuten myös THL-johtaja Mika Salminen on ravintoloihin vedonnut.
”Ihan maalaisjärjellä ajatellen virus ei piittaa siitä, mikä kellonaika on”, Nuorti sanoo.
Koronapassin hyödystä viruksen leviämisen vähentäjänä maiden rajojen sisällä on niukasti yksilöityä tutkimustietoa, totesi Euroopan tautivirasto ECDC tuoreessa raportissaan.
Uusi Suomi kysyi laajemmassa jutussaan professori Nuortilta ja tutkija Tuomas Aivelolta, pitävätkö he koronapassia tästä huolimatta hyödyllisenä ja toimivana yhteiskunnan turvallisen avaamisen välineenä. Molemmat vastaavat kyllä.
Koronapassin käyttöä laajennettiin
Koronapassin käyttö ravintoloissa ja yökerhoissa on laajentunut tuoreiden päätösten myötä, sillä ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiristyivät leviämisalueilla kuten Uudellamaalla sunnuntaina.
Anniskelu päättyy näillä alueilla kaikissa ravintoloissa kello 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille kello 05-18. Tämän jälkeen anniskelua ja aukioloa voi jatkaa vain käyttämällä koronapassia.
LUE LISÄÄ:
