Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan ihmisten painajaisten näkemiseen ja niiden sisältöihin. Pandemiapainajaisia näkevät varsinkin poikkeusajasta eniten stressaantuneet.

Helsingin yliopiston Sleep & Mind -ryhmä tutki unia tekoälyn avulla ja havaitsi, että epidemia oli vaikuttanut yli puoleen raportoiduista pahoista unista.

Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus perustuu unien joukkoistamiseen. Yli 4 000 ihmistä vastasi kyselyyn covid-19-poikkeusolojen kuudennella viikolla Suomessa. Noin 800 vastaajaa kertoi myös näkemistään unista.

– Oli mielenkiintoista havaita toistuvia unisisältöjä, jotka heijastivat covid-19-poikkeusolojen apokalyptistä tunnelmaa, kertoo professori Anu-Katriina Pesonen, Helsingin yliopiston Sleep & Mind -tutkimusryhmän johtaja tiedotteessa.

– Tulokset antoivat meille mahdollisuuden spekuloida, että unien näkeminen poikkeuksellisissa olosuhteissa on yksilöiden välisen jaetun tietoisuuden muoto, hän jatkaa.

Pesonen ja hänen tiiminsä käänsivät unien sisällön suomen kielestä englanninkielisiin sanaluetteloihin ja käyttivät analysoinnissa tekoäly-pohjaista lähestymistä, jossa etsitään usein esiintyviä sanayhdistelmiä. Tietokone rakensi tilastolliseen yhteisesiintyvyyteen perustuvia ”uniklustereita” usein esiintyvistä sana-assosiaatioista ja niiden verkostoista. Uniassosiaatiot olivat siten kuin unisisältöhiukkasia, eivätkä kokonaisia unikertomuksia.

Uniklusterit olivat usein temaattisia, ja yli puolessa painajaismaisista klustereista oli pandemiaan liittyvää sisältöä. Tällaisia oli epäonnistuminen turvavälien pitämisessä, koronavirustartunta, maskit ja suojavarusteet, dystopia ja maailmanloppu.

Esimerkiksi uniklusterissa, joka nimettiin ”Turvavälin huomiotta jättäminen”, oli sana-assosiaatioita kuten virhe-halaus, halaus-kättely, kättely-rajoittaminen, kättely-etäisyys, turvaväli-unohdus, väkijoukko-rajoittaminen ja väkijoukko-juhlat.

– Tutkimuksessa käytetty laskennallinen analytiikka on uutta unitutkimuksessa, Pesonen huomauttaa. Toivommekin tulevaisuudessa näkevämme lisää tekoälyavusteista unien tutkimusta.

Tutkimus tarjosi myös joitain oivalluksia ihmisten nukkumistavoista ja stressitasoista pandemian poikkeusolojen aikana. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ilmoitti nukkuneensa enemmän kuin ennen, vaikka 10 prosentilla oli vaikeampaa nukahtaa ja yli neljänneksellä esiintyi useammin painajaisia.

Ei ole yllättävää, että yli puolet tutkimuksen osanottajista kertoi stressin lisääntyneen, mikä taas oli yhteydessä pahojen unien näkemiseen. Eniten stressaantuneilla oli myös enemmän pandemiasisältöisiä unia.

Uni on keskeinen tekijä mielenterveydessä. Toistuvat, voimakkaat painajaiset voivat viitata traumaperäiseen stressiin. Unien sisältö ei ole täysin satunnaista, mutta se voi olla tärkeä avain, joka auttaa ymmärtämään, mikä on stressin, trauman ja ahdistuksen kokemuksen ydin.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla täällä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.

Lue myös: