Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) esittelemä kuntakartta on saanut tylyn vastaanoton. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi repi kartan A-studiossa. Samoin tekivät monet muutkin kansanedustajat.

Jos ehdotus toteutuu, Suomeen jää 69 kuntaa.

Toistaiseksi kukaan ei ole konkreettisesti perustellut vastustustaan. Argumentit ovat tunnepitoisia, vaikka poliitikoiltakin on lupa odottaa realistisia arvioita isossa asiassa.

Toisaalta ei ole tiukkaa faktaa siitäkään, millaisia ja kuinka paljon etuja ja paljon puhuttuja säästöjä kuntien yhdistämisellä saavutetaan. Iso kysymys on, miten lähidemokratia toteutuisi uusissa suurkunnissa.

Uudistuksen vaikutukset terveyspalveluihin ovat olennainen osa muutosta. Jälleen kerran uudistus näyttää pääkaupunkiseudulta ja muutamasta muusta isommasta kaupungista katsoen helpommalta kuin syrjemmällä. Kun palveluverkko on tiheä ja välimatkat lyhyet, apua on saatavilla nopeasti.

Laajoissa ja harvaanasutuissa kunnissa olisi syrjäseutuja, kuten tähänkin asti - tai vielä enemmän. Matka kuntakeskukseen pitenisi paikoin huomattavasti.

Edelleen myös esimerkiksi syrjäseuduilla asuvat vanhukset tulisi hoitaa vähintään yhtä hyvin kuin nyt. Kun jo nykyisin parinkymmenen kilometrin matka vanhuksen luokse saattaa tuntua liian pitkältä, miten lie uudistuksen jälkeen?

Päätöksenteko varmasti nopeutuisi ja kunnissa voitaisiin siirtyä kevyempiin ratkaisuihin. Esimerkiksi terveyskioskeja on käytössä jo nyt.

Mitä isompiin ja harvaanasutumpiin kokonaisuuksiin mennään, sen haasteellisempaa palvelujen järjestäminen on.

Lääkärit tuntuvat olevan suunnitelman kanssa odottavalla kannalla, kun mitään ei ole päätetty ja kuntakierros on vasta alussa. Loputtomiin hiljaisuus ei kuitenkaan saa jatkua.

Lääkäreiden ja muiden ammattilaisten kannattaa pitää esillä terveydenhuollon näkökulmaa, koska heillä siitä on parhaat tiedot.