Pienipainoisina tai hyvin ennenaikaisena syntyneiden nuorten aivojen lepotilan aikainen toiminta eroaa täysiaikaisena syntyneistä verrokeista, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus.
Tutkimuksessa tutkittiin laskennallisten aivojen magneettikuvantamismenetelmien käyttöä pikkukeskosena syntyneillä nuorilla ja heidän täysiaikaisina syntyneillä verrokeillaan.
Pikkukeskosella tarkoitetaan ennen raskausviikkoa 32 tai alle 1 500 gramman painoisena syntyvää lasta. Pikkukeskosten ennuste kuolleisuuden ja vaikean vammautumisen osalta on parantunut, mutta heillä on edelleen kohonnut riski eriasteisiin neurologisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin.
”Riski on kohonnut myös niillä lapsilla ja nuorilla, joilla ei aivojen rakenteellisessa magneettikuvantamisessa nähdä poikkeavia löydöksiä”, kertoo väitöskirjatutkija Katri Lahti tiedotteessa.
Entisten pikkukeskosten aivot vähemmän aktiivisia kuin verrokkien
Lahti tutki lastenneurologian alan väitöskirjassaan aivojen magneettikuvantamismenetelmiä, jotka perustuvat laskennallisiin mittauksiin. Diffuusiopainotteisella kuvantamisella pyrittiin mallintamaan aivojen valkean aineen radastoja. Mittaukset tehtiin lasketun ajan kohdalla otetuista kuvista ja niillä havaittiin olevan yhteys motoriseen kehitykseen 11 vuoden iässä.
”13-vuotiailta otettujen aivojen lepotilan toiminnallisen magneettikuvantamisen mittauksien havaittiin eroavan verrokeista ja muistuttavan muissa tutkimuksissa aiemmin kuvattua Aspergerin oireyhtymän diagnoosin saaneiden nuorten aivojen aktivaatiota. Entisten pikkukeskosten aivojen havaittiin olevan kuvantamisen aikana vähemmän aktiivisia kuin verrokkien”, Lahti kertoo.
Väitöstutkimus on osa kattavaa pitkittäisseurantatutkimusta Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään (PIPARI).
Tutkimus käynnistyi vuonna 2001 ja siinä seurataan 478 lapsen kehitystä. Heistä 232 on ollut pikkukeskosia ja 246 täysiaikaista verrokkia. Lahden väitöstutkimuksessa mukana olivat 2004–2006 syntyneet entiset pikkukeskoset ja 2003–2004 syntyneet verrokit 11- ja 13-vuotiaina.
Lahti esittää väitöskirjansa ”Diffusion-Weighted and Functional Magnetic Resonance Imaging of the Brain in Preterm and Term-Born Adolescents” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.12.2021.
