Koko maailman mittakaavassa merkittävä suomalainen FinnGen-tutkimushanke pääsee kunnolla vauhtiin tänä vuonna. Pitkään valmisteltuun laajaan tutkimukseen on tavoitteena saada mukaan puoli miljoonaa suomalaista. FinnGenin rahoitus on 60 miljoonaa euroa.

Joukko FinnGenin takana on laaja: rahoittajina ovat Tekes ja seitsemän lääkeyhtiötä. Tutkimuksen tekemiseen osallistuvat yliopistot, sairaanhoitopiirit, biopankit ja lääketeollisuus.

Koska rahoitus ja osallistujien joukko on iso, ovat myös odotukset hankkeen tuloksista suuria.

Tutkimusta johtavan Aarno Palotien mukaan hankkeen avulla voidaan esimerkiksi oppia räätälöimään diabeetikolle geenitiedon perusteella parhaiten sopiva hoito tai oppia tunnistamaan ihmiset, joiden sydän- tai verisuonitautiriskiä kannattaisi alentaa elintavoilla tai lääkkeillä jo ennen sairastumista.

Yksilöllisen lääketieteen kehittyminen tarvitsee FinnGenin kaltaisia isoja tutkimuksia ja laadukasta terveystietoa. Toimivammat keinot sairauksien ennaltaehkäisyyn ovat tarpeen. Mitä tehokkaammin sairauksia voidaan ennaltaehkäistä, sitä enemmän ihmisillä on laadukkaita elinvuosia, ja myös yhteiskunnan lääkkeistä maksamat kustannukset pysyvät kurissa.

Yksi FinnGenin tavoitteista on pystyä lyhentämään lääkekehitykseen käytettyä aikaa. Se laskisi oletettavasti lääkekehityksen kustannuksia ja vaikuttaisi myös lääkkeiden hintoihin.

Suomessakin lääkäreitä puhuttavat paljon monien uusien lääkkeiden korkeat hinnat ja niiden muodostuminen. Mikä osuus lääkkeen hinnasta on lääkekehityksen kustannuksia ja kuinka paljon voittoa lääkkeet saavat tuottaa lääkeyrityksille?

Uusia lääkkeitä tarvitaan, jotta potilaita voidaan hoitaa paremmin ja tehokkaammin. Yksilöllinen lääkehoito tuo potilaille vaikuttavampaa hoitoa. Samaan aikaan yksilöllisten lääkkeiden kehittäminen on väistämättä kallista ja lääkkeet kohdistetaan yhä pienemmille potilasryhmille.

Jos vältettävissä olevia sairauksia voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin, pystyttäisiin rajalliset resurssit kohdistamaan tehokkaammin sairauksiin, joihin ei ennaltaehkäisyllä voi vaikuttaa.

Toki jo nykyisin on tiedossa monia keinoja, joilla sairauksia voi välttää. Silti liikunnan lisääminen ja terveellinen syöminen on monille vaikeaa ja epämotivoivaa. Siksi uudet keinot terveellisempään elämään kannustamiseen ovat tarpeen. Ehkä digitaaliset ratkaisut voivat tähänkin tuoda uutta toivoa.

Monia on hämmästyttänyt esimerkiksi se, kuinka syöpäpotilaiden digitaalisella etäseurannalla saatiin pidennettyä potilaiden elinikää viisi kuukautta. Tämä saavutus olisi uudelta lääkkeeltä mahtava tulos. ASCOssa julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tämä vaikutus saatiin aikaan sillä, että potilaat raportoivat säännöllisesti voinnistaan ja terveydenhuollon ammattilaiset reagoivat kyselyn antamiin tuloksiin.