Euroopan lääkeviraston EMA:n johtaja Emer Cooke sanoi tiistaina iltapäivällä, ettei EMA:n tiedossa ole hetkellä mitään viitteitä siitä, että Astra Zeneca rokotteen ottajilla havaitut veritulpat johtuisivat rokotteesta.

Epäiltyjä tapauksia on ollut lääkeyhtiö Astra Zenecan mukaan alle 40, kun rokotteen on saanut jo 17 miljoonaa eurooppalaista. EMA tutkii mahdollista yhteyttä veritulppien ja rokotteiden välillä, mutta suositteli maanantaina Astra Zenecan rokotteen käytön jatkoa.

Useat EU-maat ovat pikavauhtia keskeyttäneet Astra Zenecan koronarokotukset epäiltyjen veritulppatapausten vuoksi. Keskeyttäjien kuuluvat muun muassa Saksa, Ranska, Irlanti, Italia, Tsekki, Tanska, Bulgaria sekä EU:n ulkopuolelta Norja ja Islanti.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Italian lääkeviraston johtaja Nicola Magrini on kutsunut päätöstä lopettaa Astra Zenecan koronarokotukset poliittiseksi.

”Suomen linja on järkevä tässä vaiheessa”

Suomi on jatkanut Astra Zenecalla rokottamista normaalisti. Mediatietojen mukaan jotkut rokotusvuorossa olleet suomalaiset ovat kuitenkin peruneet aikansa huolestuttuaan Astra Zenecan veritulppariskiä koskevista uutisista. Hyytymissairauksien professori, Husin tromboosiryhmän lääkäri Riitta Lassila huomauttaa, että koronan vaikea tautimuoto itsessään nostaa veritulppariskiä moninkertaiseksi.

– Suomen linja on järkevä tässä vaiheessa. On parempi suojautua sellaiselta taudilta, joka aiheuttaa veritulppia. Se tiedetään, että jopa 10-15 prosentilla korona potilaista ilmenee tukoksia, jos tauti on vakava.

Lassila johtaa Veritautien Tutkimussäätiötä Suomessa. Hyytymishäiriöiden kansainvälisessä kattojärjestössä ISTH:ssa näkemys on, että Astra Zenecan rokotteen ja veritulppien suora yhteys on yhä osoittamatta.

– Suhdeluvut ovat sen oloiset, että hätää ei ole. EMA kuitenkin tutkii nyt tätä, ja se on järkevää. Normiväestössä 1-2 per tuhat vuodessa saa tukoksen tavallisissa oloissa, Lassila sanoo.

Lassila nostaa esiin, että epäillyissä veritulppatapauksissa voi olla kyse henkilöistä, joilla on ennestään jokin veritulppariskiä lisäävä tekijä. Tällaisiin kuuluvat esimerkiksi ylipaino, syöpälääkitykset, suuret leikkaukset, vammat, loppuvaiheen raskaus tai keisarinleikkauksen tai synnytyksen jälkitila. Myös jotkut lääkkeet nostavat riskiä, esimerkiksi e-pillerit. Uudenlaisissa e-pillereissä veritulpan saa vuositasolla 9-12 käyttäjää per 10 000.

– Yksi mahdollisuus on, josko rokotteen saaneella ollut oireeton covid eli virusta veressä. Sitä ei rokotetuista tiedetä, sillä rutiinisti ei selvitetä, onko elimistössä käynnissä hiljainen covid, Lassila huomauttaa.

Lassilan mukaan rokotusvuorossa olevien henkilöiden on edelleen hyvä mennä rokotettavaksi, jos heidän terveydentilansa on vakaa. Mahdollisia määrättyjä lääkehoitoja ei pidä laiminlyödä. Mikäli tilanne huolettaa, omalta lääkäriltä voi kysyä asiaan neuvoa.

– Valtaosan on ihan turha tässä vaiheessa miettiä tätä asiaa. En ymmärrä ihan sitä reaktiota, että perutaan rokotuksia. Menemme viranomaisten ohjeen mukaan.

Verenohennuslääke osa koronahoitoa

Suomen koronastrategiaan kuuluu oireisten koronapotilaiden hoito tukoksenestolääkityksellä matalalla kynnyksellä. Hoitoa suositellaan yli 60-vuotiaille ja heille, joilla on veritulpan riskitekijöitä. Lassilan mukaan riski laskimoveritukokselle 2-3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden.

Jo nyt on jonkin verran näyttöä, että aikaisin aloitettu lääkitys on vähentänyt koronataudin kuolleisuutta teho-osastoilla, kertoo Lassila. Tarkempi analyysi estolääkityksen voimasta saadaan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa on mahdollista, että mikäli Astra Zenecan rokotteella ja veritulpilla todetaan jonkinlainen yhteys, jokin pieni ryhmä saa muuta rokotetta tai heille saatetaan antaa lisäksi tilapäinen tukostenestolääkitys.

– Se voisi olla tässä tilanteessa järkevä ratkaisu.

Laskimotukos muodostuu tavallisimmin alaraajaan, mutta se voi esiintyä myös esimerkiksi yläraajassa tai aivojen laskimoissa. Vaarallisin seuraus tukoksesta on keuhkoveritulppa, johon kuolee Lassilan mukaan noin 10 prosenttia sen saavista potilaista.

Lassilan mukaan Suomessa veritulppakuolleisuus on laskenut kymmenessä vuodessa merkittävästi.

Ihmiset voivat myös vähentää itse omaa riskiään saada laskimoveritulppa, Lassila huomauttaa. Riskiä voi pienentää terveellisellä ruokavaliolla, painonhallinnalla sekä välttämällä tupakointia ja ylensyöntiä. Lisäksi nesteitä on juotava riittävästi, eli vähintään 2-2,5 litraa päivässä.

Ruokavalion lisäksi liikkuminen on tärkeää, sillä paikallaan istuminen pakkaa verta alaraajojen laskimoihin. Lentosukat piristävät laskimopaluuta, mutta Lassila ohjeistaa kaikkia liikkumaan kykeneviä ulkoilemaan.

– Välttäkää koronakökötystä.

Lue myös: