Elintenluovutustahdostaan voi kertoa nykyään myös puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Sovellus vastaa perinteistä lompakossa kannettavaa elintenluovutuskorttia.

Vaikka lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt, oma luovutustahto kannattaa silti tuoda esiin.

– Elinluovuttajan oma mielipide pyritään aina selvittämään ja asiasta keskustellaan omaisten kanssa. Kun luovuttajan tahto on tiedossa, elinluovutusprosessi sujuu helpommin ja omaisille jää varmuus siitä, että luovuttajan oma tahto on toteutunut, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa liiton tiedotteessa.

Elinluovutustahdon voi edelleen ilmaista perinteisesti elinluovutuskortilla, jonka voi tilata ilmaiseksi kotiinsa. Elinluovutuskortti-sovelluksen puolestaan voi tilata sovelluskaupoista.

– Sovellus on helppo ladata missä tahansa kesäänsä sattuukaan viettämään. Siitä voi lähettää saman tien viestin läheisilleen, mutta myös kannustaa kavereitaan lupautumaan luovuttajaksi, Inomaa sanoo.

Omia elintapojaan tai elintensä kuntoa ei kannata arvioida liian kriittisesti, vaan kaikki voivat ilmaista halunsa olla elinluovuttajia. Tositilanteessa lääkärit päättävät elinten soveltuvuuden. Moni vaikeakaan perussairaus ei estä elinluovutusta, oleellista on, että luovutettava elin on terve. Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B - tai HIV-infektio estävät kuitenkin luovutuksen.

Toukokuun loppuun mennessä Suomessa oli tehty 161 elinsiirtoa. Samaan aikaan uutta elintä odotti noin 570 ihmistä. Koronapandemian vuoksi keväällä tehtiin hieman aikaisempia vuosia vähemmän elinsiirtoja, ja muun muassa munuaisensiirrot eläviltä luovuttajilta ja haimansiirrot olivat jonkin aikaa keskeytetty. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin ennätyksellisen paljon eli 453. Näistä valtaosa eli 293 oli munuaisensiirtoja. Toiseksi eniten oli maksansiirtoja 64. Suomessa tehdään lisäksi sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja.