Äidin raskausajan elintapaneuvonta vähensi raskausdiabeteksen ilmaantumista korkean raskausdiabetesriskin naisilla 36 prosenttia.
Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta kävi myös ilmi, että ensimmäisen synnytyksen jälkeisen vuoden aikana neuvontaryhmässä oli sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä 82 prosenttia vähemmän kuin verrokkiryhmässä.
Diabetes tai sitä edeltävä sokeriaineenvaihdunnan häiriö todettiin 13 prosentilla verrokeista ja kolmella prosentilla neuvontaryhmään kuuluvista, kerrotaan Helsingin yliopiston tutkimustiedotteessa.
Väitöstutkimus oli osa Raskausdiabeteksenennaltaehkäisy elintavoin (RADIEL) -tutkimusta, johon kutsuttiin korkean diabetesriskin naisia.
Heidän painoindeksinsä oli yli 30 tai heillä oli aiemmin todettu raskausdiabetes.
Yhteensä 724 naista satunnaistettiin jo ennen raskautta tai aivan alkuraskaudessa elintapaneuvonta- ja kontrolliryhmiin.
Viisi vuotta synnytyksen jälkeen äidit ja lapset kutsuttiin seurantakäynnille (2013–2017).
Aineistossa keskiraskaudessa suurin raskausdiabeteksen ilmaantuvuus, 36 prosenttia, oli normaalipainoisilla naisilla.
Heillä oli ollut aiempi raskausdiabetes, vaikka he alkuraskaudessa olivat aineenvaihdunnaltaan terveimpiä.
Tutkimuksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota myös normaalipainoisten naisten myöhempään terveyteen.
Viisi vuotta synnytyksen jälkeen 15 prosentilla tutkimukseen osallistuneista naisista todettiin poikkeava sokeriaineenvaihdunta, ja neljällä prosentilla oli jo tyypin 2 diabetes. Normaalipainoiset kuuluivat yhtä lailla riskiryhmään.
Metabolinen oireyhtymä todettiin kolmasosalla ylipainoisista naisista ja 11 prosentilla niistä, jotka olivat korkeintaan lievästi ylipainoisia ennen raskautta.
Näillä aiemmin normaalipainoisilla naisilla metabolinen oireyhtymä ja/tai sokeriaineenvaihdunnan häiriö todettiin jo merkittävästi alhaisemmalla painoindeksillä.
Lähes normaalista painoindeksistä huolimatta kehon rasvaprosentti ylitti yli puolella heistä lihavuuden rajan ja liittyi sairastavuuteen.