Elinkeinoelämän keskusliitto EK toi keskiviikkona julki huolensa maan hallituksen suunnitelmallisuudesta sen suhteen, miten Suomessa pyritään riittävään rokotuskattavuuteen ja lopulta eroon koronarajoituksista. Järjestöllä on ”iso huoli” etenkin rokotusten jaosta työterveyshuollon käyttöön.
Rajoitusten purkamiseen täytyy varautua hyvissä ajoin, EK viestii poliittisille päättäjille.
Kannanoton taustalla ovat EK:n työryhmän laskelmat koronarokotusten etenemisestä Suomessa. Työryhmän parhaimman skenaarion mukaan on mahdollista, että 80 prosenttia suomalaisista on rokotettu jo heinäkuussa. Tämä kattavuus tarkoittaisi EK:n mukaan tietynlaisen laumasuojan syntymistä.
Sen sijaan pessimistisimmän skenaarion mukaan 80 prosentin rokotekattavuus saavutetaan vasta syyskuun aikana.
Skenaarioissa on otettu huomioon niin rokotteiden tuotantohaasteet kuin myös rokotteiden hyväksymisprosessin aikataulumuutokset. Rokotteiden saatavuudessa on ollut mittavia ongelmia, mutta tuoreimmat uutiset ovat EK:n mukaan olleet ”positiivissävytteisiä”, minkä perusteella synkimmän skenaarion välttäminen on mahdollista.
Skenaarioiden välillä on massiivinen taloudellinen ero: EK:n mukaan kahden-kolmen kuukauden viivästys riittävän rokotekattavuuden luomisessa tarkoittaisi ainakin kahden miljardin vaikutusta Suomen bruttokansantuotteeseen.
– Ero on lähestulkoon kaksi miljardia, nettona miljardi. Mehän emme tietenkään pysty sanomaan, mitä se on sitten työpaikoissa tai konkursseissa, mutta luonnollisesti siinä on iso ero, onko se heinäkuu vai mennäänkö syksylle, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Ykkösen ja kolmosen [skenaarioiden] väliin jää valtavan paljon eroa, siksi ykköseen pitää pyrkiä.
Rokotekattavuuden syntyminen antaisi mahdollisuuden purkaa rajoituksia asteittain. Rokottamisella – ja rajoitusten purkamisen suunnittelulla – on EK:n mukaan erityisen kiire siksi, että kyse on yritysten kesäkaudesta.
– Jos olemme heinäkuussa tuossa tilanteessa, niin aika erikoista olisi ajatella, että meillä silloin olisi ravintolarajoitukset voimassa. Mutta ensin pitää huolehtia siitä, että saamme sen käänteen aikaiseksi ja rokoteprosessin kaikki osat kuntoon, Häkämies sanoo.
– On tärkeää, että maan hallitus riittävän ajoissa luo näkymän, miten mennään eteenpäin, koska kesän osalta monet päätökset pitää tehdä jo maaliskuun loppuun mennessä – tämä on todella kilpajuoksu. Järjestetäänkö isoja tapahtumia ja minkälainen on esimerkiksi logistiikan toimijoiden tarjonta, oli se sitten lentämistä tai laivaliikennettä. Kiire on, ja käänne pitää saada aikaiseksi lähiviikkojen aikana.
EK:n mukaan yhteiskunnan avaamisen, ”restartin”, valmistelu ei kaikilta osin ole ”täysimääräisesti käynnissä”. Maan hallitukselta tarvitaan järjestön mukaan lisää eteenpäin katsovia toimia. Näkymää tarvitaan siksikin, että ilmassa alkaa olla väsymistä tilanteeseen, Häkämies perusteli.
EK-johtaja: STM ”kylmäkiskoinen”
EK:n mukaan rokottamisen onnistuminen edellyttää ”rokotusprosessin voimakasta valtakunnallista ohjausta” ja erityisesti työterveyshuollon mukanaoloa. Työterveyshuollon odotetaan vastaavan noin 1,8 miljoonan työikäisen rokottamisesta, joten asia on merkittävä, ja EK odottaa työterveyshuollolle iso roolia erityisesti huhti-toukokuussa, kun massarokotuksiin päästään.
Kysymys rokotusten korvaamisesta työterveyshuollolle on Häkämiehen mukaan lähellä ratkaisua.
– Ollaan aika lähellä mielestäni, mutta ei ihan siinä tasossa, mikä olisi toivottava, hän sanoi.
EK:n johtaja Ilkka Oksala on huolissaan rokotteiden jakelusta työterveyshuollon toimijoille. Hänen mukaansa yhteistyö valtiovallan kanssa on ollut vaikeaa tässä keskeisessä asiassa.
– Jos ollaan siinä myönteisessä tilanteessa, että riskiryhmät on jo rokotettu ja siirrytään rokottamaan perusterveitä työikäisiä – ja oletetaan, että rokotteita tulee maahan riittävästi – niin sitten se on yksinomaan meistä itsestämme kiinni, kuinka tehokkaasti me kykenemme tämän tekemään, Oksala sanoo.
– Meidän iso huoli, josta olemme olleet nyt jo lukuisia kertoja yhteydessä STM:ään [sosiaali- ja terveysministeriö], on, kuinka nämä rokotteet jaettaisiin tehokkaasti työterveyshuollolle ympäri Suomen. Valitettavasti vastaukset ovat olleet lievästi sanottuna kylmäkiskoisia. Me haluaisimme jo nyt suunnitella, kuinka tämä maan hallituksen hyvä päätös, että työterveys tulee mukaan, toteutetaan.
EK:n mukaan on STM ja THL:n vastuulla varmistaa, että jakelun toimeenpano on tehokas ja yhdenmukainen koko maassa. Oksalan mukaan STM kaavailee toteuttavansa jakelun kuntien kautta, mitä EK vastustaa.
– Sehän ei tule onnistumaan, Oksala sanoi perustellen tätä muun muassa sillä, että työterveyshuollon asiakkaat eivät määrity asuinkuntansa kautta.
– On aivan keskeistä, että tämä hoidetaan hyvin keskitetysti ja suunnitelmallisesti, ja tätä ei pyöritetä yli 300 kunnan kautta vaan esimerkiksi niin, että valtio ohjaa sairaanhoitopiirit suoraan yhteyteen työterveyshuollon kanssa. Muuten tässä on isot ongelmat edessä.
EK:n mukaan Suomeen tarvitaan vapaan matkailun mahdollistava digitaalinen rokotustodistus nopeasti. Lisäksi on järjestön mukaan luotava ”yhteinen vastavuoroinen eurooppalainen matkustuksen hallintamalli ennen kuin tautitilanne saadaan hallintaan rokotekattavuuden kehittymisen kautta ja rajoituksia päästään purkamaan”. Näin EK toivoisi välttävän uudelleen tilanteen, jossa Suomi rajoittaa matkustamista muuta Eurooppaa tiukemmin.
– Jos tätä ei tehdä, on riski että Suomi jää jälleen tiukempana rajoittamaan matkustusta enemmän kuin muut eurooppalaiset kilpailijamaat. Olisi Suomen elinkeinoelämän etu, että olisi mieluummin olemassa vastavuoroinen malli – aluksi maa ja vastinpari kerrallaan, ja myöhemmin laajemmin, EK:n johtava asiantuntija Markku Rajamäki kertoi tilaisuudessa.
