Suomalaisessa ruokavaliossa eläinproteiinin osittainenkin korvaaminen kasviproteiinilla on vaivatonta. Samalla se pienentää kokonaiskolesterolia, selviää tuoreesta tutkimuksesta, joka on toteutettu monitieteisessä ScenoProt - tutkimushankkeessa.
Kaksitoista viikkoa kestänyt koe osoitti kasviproteiinien osuuden kasvattamisen ruokavaliossa lisäävän samalla myös kuidun saantia ja edistävän suoliston terveyttä.
Kokeessa 136 suomalaista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta ruokavaliosta. Niistä yksi vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota, jossa noin 70 prosenttia proteiineista saadaan eläinkunnan tuotteista ja 30 prosenttia kasvikunnasta. Tässä ruokavaliossa suurin osa kasviproteiinista oli peräisin viljatuotteista. Toisessa ruokavaliossa puolet proteiineista tuli kasvi- ja puolet eläinkunnan tuotteista. Kolmannessa eläinproteiinin osuus oli 30 prosenttia ja kasviproteiinin 70 prosenttia.
Punaista ja vaaleaa lihaa sekä maitotuotteita korvattiin lisäämällä ruokavalioihin palkokasveja monessa eri muodossa. Niiden lisäksi syötiin pähkinöitä, siemeniä ja viljatuotteita. Kaikki ruokavaliot sisälsivät yhtä paljon kalaa ja kananmunia.
Ruokavalioista, joissa eläinproteiinia oli korvattu kasviproteiinilla, saatiin vähemmän tyydyttyneitä ja enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin keskimääräistä suomalaista ruokavaliota edustavasta tutkimusruokavaliosta.
Tämä selittyy tyydyttyneitä rasvoja sisältävien eläinproteiinin lähteiden vähenemisellä ja sillä, että varsinkin pähkinät ja siemenet tuovat ruokavalioon runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja.
– Kun verrattiin eläinproteiinipainotteista ja kaikkein kasviproteiinipainotteisinta ruokavaliota, muutos rasvan laadussa oli niin suuri, että se pienensi merkitsevästi sekä kokonaiskolesterolin että LDL-kolesterolin pitoisuutta. Eläinproteiinin lähteiden korvaaminen kasviproteiinin lähteillä voi siis osaltaan edistää sydän- ja verisuoniterveyttä, sanoo tutkimuksen johtaja Anne-Maria Pajari Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta tiedotteessa.
Eläinproteiinipainotteiseen tutkimusruokavalioon verrattuna kahdesta muusta ruokavaliosta saatiin myös enemmän kuitua, vaikka tutkittavien keskimääräinen kuidun saanti noudatti jo tutkimuksen alussa suomalaisia ravitsemussuosituksia. Kasviproteiinin lähteet ovat siis usein myös hyviä kuidun lähteitä. Runsaan kuidun saannin on osoitettu pienentävän paksusuolisyövän riskiä, joten eläinproteiinin korvaaminen kasviproteiinilla voi edistää myös suoliston terveyttä.
Puolet kasvi- ja puolet eläinproteiinia sisältävän ruokavalion noudattaminen oli tutkimushenkilöiden mielestä vaivatonta.
– Tällainen ruokavalio toteutuu varsin hyvin jo siten, että päivän kahdesta pääateriasta yhdellä syödään kasvisruokaa ja toisella esimerkiksi lihaa, kalaa tai siipikarjaa. Koska myönteiset vaikutukset ruokavalion rasvan laatuun ja kuidun saantiin saavutettiin jo tällaisella ruokavaliolla, sitä voisi suositella suomalaisille aikuisille laajemminkin, Anne-Maria Pajari sanoo.
Monitieteisen ScenoProt – Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi -hankkeen yhtenä visiona on, että vuonna 2030 suomalaiset syövät terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa. ScenoProt-hanke on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke.
OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.
