Rytmihäiriölääkkeet eivät vaikuta eturauhassyöpäriskiin tai syöpäkuolleisuuteen, käy ilmi ensi viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.

Esimerkiksi digoksiinin on esitetty estävän eturauhassyöpäsolujen kasvua. Lääketieteen lisensiaatti Kalle Kaapu selvitti väitöstutkimuksessaan sen ja muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttäjien eturauhassyöpäriskiä ja syöpäkuolleisuutta suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa.

Digoksiinin on solutason tutkimuksissa huomattu häiritsevän eturauhassyöpäsolujen kasvua. On kuitenkin ollut epäselvää, pienentääkö digoksiinin käyttö käytännössä eturauhassyövän riskiä tai alentaako se syöpäkuolleisuutta.

Kaapun väitöstutkimuksen mukaan digoksiini tai muut rytmihäiriölääkkeet eivät vaikuta eturauhassyöpäriskiin.

Tutkimuksessa eturauhassyövän riskiä rytmihäiriölääkkeiden käyttäjillä tutkittiin kahdella suurella suomalaisella aineistoilla. Pääasiallinen johtopäätös oli selvä: digoksiinin käyttäjien eturauhassyövän riski ei eroa ei-käyttäjien riskistä.

Tutkimusryhmä kävi kuitenkin läpi myös useita alaryhmiä, ja kohorttitutkimuksessa havaittiin aggressiivisen eturauhassyövän riskissä laskeva trendi suhteessa digoksiinin käyttöaikaan. Tämä viittaa siihen, että pitkäaikainen digoksiinin käyttö saattaa sittenkin pienentää aggressiivisen eturauhassyövän riskiä.

– Digoksiinin käyttöannos on normaalisti melko pieni ja pitoisuustavoite veressä vain noin 1 nanomooli litrassa. Digoksiinin suojaava vaikutus eturauhasessa todellisessa elämässä jäänee muun muassa tästä syystä minimaaliseksi, kertoo Kaapu tiedotteessa.

Muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttö ei ollut yhteydessä eturauhassyöpäriskiin lukuun ottamatta sotalolia, jonka käyttäjillä havaittiin olevan matalampi levinneen eturauhassyövän.

Sotalolin käyttäjien eturauhassyöpäriski tai levinneen eturauhassyövän riski eivät kuitenkaan poikenneet ei-käyttäjien riskeistä kohorttitutkimuksessa, joten lääkeainetta ei näillä löydöksillä voida julistaa eturauhassyövältä suojaavaksi.

Digoksiinin käyttö ei myöskään ollut yhteydessä eturauhassyöpäpotilaiden elossaoloaikaan. Vastaavat tulokset havaittiin myös sotalolin käytölle ja rytmihäiriölääkkeiden käytölle kaiken kaikkiaan. Digoksiinin käyttäjillä oli yllättäen korkeampi syöpäkuoleman riski kuin ei-käyttäjillä. Myös sotalolin käyttäjillä sekä rytmihäiriölääkkeiden käyttäjillä kaiken kaikkiaan oli korkeampi syöpäkuoleman riski verrattuna ei-käyttäjiin.

Liitännäissairaudet muovasivat havaittua yhteyttä eikä pitkäaikainen rytmihäiriölääkkeiden käyttö ollut yhteydessä suurentuneeseen syöpäkuolleisuuteen. Näin ollen rytmihäiriölääkkeiden ja suurentuneen syöpäkuolleisuuden välillä ei todennäköisesti ole syy-seuraussuhdetta.

– Digoksiinin tai muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttö ei siis suurenna eturauhassyöpäriskiä tai syöpäkuolleisuutta, ja on näin ollen turvallista.

Kaapun väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 13. joulukuuta.