Dopingin vastainen työ sai uudet kasvot

Dopingin vastainen työ henkilöityi vuosikaudet Suomessa Timo Seppälään, joka toimi lääketieteellisenä johtajana Suomen Antidopingtoimikunnassa ja sittemmin Suomen urheilun eettisessä keskuksessa, SUEK ry:ssä. Toimittajat soittivat hänelle aina, kun joku kotimaisista tai kansainvälisistä urheilijoista kärysi kiellettyjen aineiden käytöstä.

Nyt Seppälän työtä SUEK ry:n lääketieteellisenä asiantuntijana jatkaa dosentti, LKT Pekka Rauhala, jonka päätoimi on yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, lääketieteellisen tiedekunnan farmakologian osastolla.

Tuleeko Rauhalastakin nyt lehtijuttujen ja tv-uutisten vakiokasvo?

– Luulen, etten ihan yhtä paljon ole näkyvissä eri paikoissa. Pyrin siihen, että minä vastaan lääketieteellisiin kysymyksiin, mutta muista asioista löytyy SUEK:sta parempia asiantuntijoita, hän toppuuttelee.

Rauhala on itsekin maistanut julkisuutta 1980-luvulla, jolloin hän ylsi neljä kertaa vapaapainissa EM-hopealle. Samoihin aikoihin hän väitteli myös lääketieteen tohtoriksi.

Rauhala uskoo, että hänen urheilijataustastaan on hyötyä uudessa tehtävässä.

– Kyllähän se siinä mielessä auttaa, että olen urheilusta ja dopingaineista kiinnostunut ja seuraan näitä asioita. Olen myös nähnyt urheilua monelta kantilta, hän pohtii.

Pekka Rauhala on työskennellyt koko uransa pääosin Helsingin yliopistossa. Tehtävä SUEK:ssa on sivutoiminen, joten työ opetuksen ja tutkimuksen parissa jatkuu edelleen.

Tutkimuksessaan Rauhala on keskittynyt erityisesti kipulääkkeiden vaikutusmekanismeihin. Hän on mukana EU-rahoitteisessa Gloria-hankkeessa, jossa selvitetään kroonisen kivun mekanismeja ja pyritään kehittämään tehokkaampia ja turvallisempia lääkkeitä vaikean kivun hoitoon.

– Tutkimme yhdessä professori Eija Kalson kanssa sitä, miten voisimme tehostaa tulevaisuudessa kipulääkityksiä. Ajatuksena on, että aivojen mikrogliasolut olisivat mukana vaikuttamassa kivun kroonistumiseen ja opioiditoleranssin kehittymiseen, Rauhala kuvailee.

SUEK:n lääketieteellisen asiantuntijan tehtävä tuli avoimeksi, kun aiheesta aiemmin vastannut Timo Seppälä jäi ensin sairauslomalle ja sen jälkeen eläkkeelle. Rauhala koki tehtävän mielenkiintoiseksi ja päätyi hakemaan paikkaa.

Dopingin vastainen työ oli hänelle tuttua, sillä hän oli toiminut jo useita vuosia SUEK:n erivapauslautakunnan jäsenenä. Lautakunta voi myöntää urheilijalle erivapauden kielletyn lääkeaineen tai menetelmän käyttöön, jos sairauden hoito sitä edellyttää eikä lääke tarjoa muuta lisähyötyä potilaalle.

Rauhalan mukaan suurin osa urheilijoiden hakemuksista hyväksytään lautakunnassa.

– Yleisimpiä lääkeaineita, joille annetaan erivapaus, ovat astman hoidossa käytettävät beeta-2-agonistit, systeemisesti annostellut glukokortikoidit eri tarkoituksiin sekä insuliini tyypin 1 diabetekseen, hän kertoo.

Pekka Rauhala kokee, että hänen roolinsa SUEK:ssa on erityisesti auttaa ja kouluttaa urheilijoita sekä auttaa SUEK:n muita asiantuntijoita lääketieteellisissä kysymyksissä.

Hän on ollut jo mukana toteuttamassa uutta lääkehakua, josta urheilijat voivat tarkistaa, onko jokin lääkevalmiste kielletty vai ei. Yhdessä Lääketietokeskuksen kanssa suunniteltu palvelu löytyy osoitteesta kamu.suek.fi.

Tulevaisuuden dopinghaasteeksi nimetään usein geenidoping. Rauhala ei kuitenkaan usko, että sitä käytettäisiin vielä huippu-urheilussa.

– Riskit ovat isoja ja riittävän tehon saaminen vaikeaa, hän summaa.

Pekka Rauhala, 58

Yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa, lääketieteellisen tiedekunnan farmakologian osastolla.

Aloitti vuoden alussa Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n lääketieteellisenä asiantuntijana.

Entinen huippu-urheilija. Saavutti 1980-luvulla neljä EM-hopeaa vapaapainissa.

Olympialaisten mitaliveikkaus: viisi mitalia

Suomen virallinen tavoite PyeongChangin talviolympiakisojen saldoksi on seitsemän mitalia. Pekka Rauhala on veikkauksessaan hieman maltillisempi: hän odottaa Suomen joukkueen tuovan Etelä-Koreasta viisi olympiamitalia.

Kisoissa mahdollisesti tapahtuvia dopingkäryjä hän ei tohdi veikata.

– Luulen ja toivon, että ne jäävät hyvin vähäisiksi.

Rauhala kertoo seuraavansa urheilua aktiivisesti. Lähimpänä sydäntä on edelleen oma kilpailulaji paini.

Omaa kuntoaan hän pitää yllä lähinnä kuntosalilla. Lumilautailemaankin olisi mukava ehtiä tämän talven lumilla.

– Painimatolla nivelet joutuvat ehkä jo turhan koville. Pitää harrastella vähän kevyempiä lajeja, Rauhala naurahtaa.