Tämän vuoden alussa Docrates Syöpäsairaalan johtavana ylilääkärinä aloittanut Kononen on aiemmin työskennellyt vuosikausia tutkijana Yhdysvalloissa ja Sveitsissä ja näkee kansakuntien välillä selkeitä eroja suhtautumisessa hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

– Yhdysvalloissa jokainen ottaa paljon vastuuta terveydestään itse, kun taas Suomessa ollaan opittu siihen, että joku muu huolehtii. Siellä vastuun ottaminen itsestään tarkoittaa sitä, että terveystietoiset ihmiset helposti kysyvät toista ja kolmattakin mielipidettä. Suomalaisten pitäisi ottaa oppia siitä, kuinka omaa terveyttä varjellaan aktiivisesti, ja mahdollisuuksien mukaan pyytää mielipiteitä useasta suunnasta. Meidänkin tulisi kyseenalaistaa, saammeko parasta mahdollista hoitoa aina, Kononen sanoo tiedotteessa.

– Suomalaisilla on syvään iskostettu käsitys siitä, että syövänhoito Suomessa on maailman parasta, mutta siinä on vielä paljon parannettavaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Saksassa on parhaimmillaan todellista huippuosaamista ja siellä ollaan Suomea edellä – toki hoitopaikkojen laadussa on valtavaa vaihtelua yksittäisenkin maan sisällä.

Konosen mielestä Suomessakin täytyy olla entistä enemmän rohkeutta haastaa hoitavaa lääkäriä ja kysyä perusteita.

– Osa vastaanotolleni tulevista onkin jo itse selvittänyt oireitaan ja heillä on paljon kysymyksiä. Itse pidän tätä hyvänä suuntauksena, sillä olen aina utelias perehtymään potilaan omiin tulkintoihin. Yksilöllisessä syövänhoidossa vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää, eikä hoidon pidä olla yksipuolista sanelua.

Syöpäriski alkaa kohota merkittävästi 50 ikävuoden tienoilla, jolloin esimerkiksi eturauhasen, suolen ja naisilla rintojen terveyteen tulisi Konosen mukaan kiinnittää erityishuomiota. Kononen näkisi mielellään oma-aloitteisuutta tarkastukseen hakeutumisessa.

– Jos tuntuu, ettei kaikki ei ole kunnossa – jos jokin paikka on kipeä, eikä kolotus ole ohimenevää – niin syy pitää selvittää. Etenkin miehillä voi olla korkea kynnys tulla lääkärin pakeille.

Nestebiopsia on Konosen mukaan yksi viime aikojen isoimmista asioista lääketieteessä.

Kononen arvioi, että kuvantamistutkimuksessa ja sitä mahdollisesti seuraavissa toimenpiteissä pienemmän yksikön vahvuudet pääsevät parhaiten esiin.

– Suomessa asiat etenevät pääsääntöisesti hyvin sen jälkeen, kun potilas on päässyt syövänhoidossa niin sanotusti putkeen. Putkeen pääsemisessä on kuitenkin viiveitä. Liian usein asioita tehdään yksi kerrallaan, eikä rinta rinnan.

– Docrateella kuvantamisen, onkologian ja kirurgian yhteistyö on konkreettista. Sen ansiosta saamme yleiskuvan potilaan tilasta nopeasti: pystymme tarvittaessa toteuttamaan tietokonekuvauksen ja antamaan lääkärin lausunnon saman päivän aikana. Tämä varmistaa sen, että yksilöllisissä tutkimuksissa ja hoidossa voidaan ottaa kaikki uusimmatkin keinot käyttöön. Olemmekin investoineet uuteen teknologiaan ja tiloihin lähes kymmenen miljoonaa euroa parin viime vuoden aikana.

Uusista tehokkaista hoitokeinoista Kononen nostaa esiin nestebiopsian, eli verinäytemenetelmän, joka on hyvää vauhtia korvaamassa vähemmän turvallisen neulanäytemenetelmän. Nestebiopsia on Konosen mukaan yksi viime aikojen isoimmista asioista lääketieteessä.

– Maailmalla puhutaan, että nestebiopsia on vasta tuloillaan, mutta meillä Docrateella se on jo käytössä. Viime vuonna teimme yli 300 nestebiopsiatestiä, joista saatavalla verinäytteellä pystytään analysoimaan taudissa vallallaan olevia geenimuutoksia. Syöpä muuttuu koko ajan, ja hoitojen myötä osa syöpäsoluista kehittää vastustusmekanismin. Nestebiopsialla voidaan usein varmistaa hyvin nopeasti, toimiiko valittu hoito ja sen perusteella tehdä nopeita muutoksia.

Lue seuraavaksi: