Läppärin ruudulla värisee ja tärisee kummallinen kuva Helsingin Ruoholahdessa.

Intialaisyhtiön TCS:n Euroopan innovaatiojohtaja Tommi Mäkinen esittelee digitaalista ihoa, jota yhtiö on kehittänyt kaikessa hiljaisuudessa viime vuodet.

Yhtiön asiantuntijat uskovat, että digitaalinen iho saattaa korvata viiden-kymmenen vuoden tähtäimellä ison osan eläinkokeista lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa ja mullistaa muutenkin lääkkeiden kehittämisen ja käytön.

Jos hurjimmat ideat toteutuvat, niin sanotun digitaalisen ihon avulla voidaan aikanaan kehittää iho myös robotille. Se tuntuu kiinnostavan erityisesti intialaisia tuotekehittäjiä.

Digitaalinen iho kuulostaa erittäin oudolta. Se ei ole ihme, sillä sellaista ei ole ennestään ja käsite on kokonaan uusi.

Digitaalinen iho on tietokonemallinnus tai -ohjelma ihmisen ihosta, sen kolmesta kerroksesta ja fysiokemiallisista ominaisuuksista.

Kerrokset erottuvat toisistaan selvästi myös läppärin ruudulla värisevässä digi-ihossa.

– Digi-iho on todellisen ihon kaksonen. Samalla tavalla prosessiteollisuudessa mallinnetaan jo tehdasta ja prosesseja, jotta voidaan kokeilla muutoksia prosesseihin, Mäkinen sanoo.

Ihmisen ihon digitaaliseen malliin voidaan "tiputtaa" molekyylejä ja nanopartikkeleita eli ajaa digitaalisesti numerodataa eri yhdisteistä ja katsoa miten ne toimivat.

Se on mahdollista nykyisten laskentatehojen avulla.

Lääkeyritykset käyttävät paljon rahaa sen tutkimiseen, kuinka lääkeaineita voitaisiin kuljettaa elimistöön kivuttomasti suoraan ihon läpi ja pillereistä ja pistoksista päästäisiin eroon. Nykyään lääkeaineesta päätyy kohteeseensa todellisuudessa vain 20–30 prosenttia.

Digi-ihon avulla pitäisi voida helposti tutkia, pystyykö lääkeainetta imeyttämään ihon läpi. Kokeita tehdään perinteisesti laboratoriossa, mutta digi-ihon avulla kokeita voidaan tehdä virtuaalisesti.

– Digitaalisen kaksosen avulla pystyy tekemään vaikka satatuhatta koetta helposti. Testaaminen nopeutuu huomattavasti, Mäkinen sanoo.

Tämä kiinnostaa lääketeollisuutta suunnattomasti, koska nykyään lääkkeiden testaus vie paljon aikaa ja on kallista. Lääkkeitä voitaisiin saada markkinoille nopeammin kuin nyt.

– Tällä hetkellä näyttää, että digi-iholla testaaminen voidaan jopa korvata perinteisiä koeputkitestauksia.

Lääketutkimuksen iso eettinen ongelma on eläinkokeet, joita digi-iho voisi korvata. Lääketieteellinen tutkimus tekee joka vuosi kokeita miljoonilla eläimillä.

Kuitenkaan eläimen iho ei käyttäydy ihmisihon tavoin, joten monet eläinkokeissa menestyneet tuotteet eivät lopulta pärjää kliinisissä testeissä.

Digi-iho antaa esimakua siitä, että jonakin päivänä koko ihmiskehosta luotaisiin digitaalinen kopio.

– Digitaalisen ihon avulla voidaan kehittää vaikka iho robotille, Mäkinen kertoo.

Tata ja TCS esittelevätkin digitaalisen ihon mainosmateriaaleissa kuvia ihmismäisistä nenistä ja korvista, jotka tulisivat roboteille 3d-tulostamalla jonakin päivänä.

Tata on kehittänyt digi-ihoa Intian huippuyliopiston IIT Kantpurin, Harvardin, Martti Lutherin ja Glasgown yliopistojen kanssa.

Digi-ihon tutkimus kuuluu Tatan tutkimusprojekteihin, joiden tavoitteena on ratkaista ihmiskunnan suuria ongelmia.

Tata on valtaisa intialainen yrityksen yritysrypäs. Alun perin puuvillakaupasta käynnistynyt yhtiö on paisunut 110 miljardin dollarin liikevaihdon monialajätiksi, joka tekee kaikkea mahdollista sementistä suolaan.

TCS on Tatan it-alaan erikoistunut yhtiö, joka kilpailee Accenturen kaltaisten it-yhtiöiden kanssa.

Tata mainostaa, että sen omistajakunnasta 66 prosenttia on filantrooppeja.

– Osingoista heidän osuutensa, yli sata miljoonaa euroa menee hyväntekeväisyyteen, Mäkinen kertoo.

– Tatan perustajan Jamsetji Tatan mukaan bisnes ei ole itseisarvo, vaan yhteiskunta on tärkeämpi.

TCS:n liikevaihto oli viime vuonna 21 miljardia dollaria, ja se työllistää 424 000 ihmistä, joista Suomessa noin 500. Liikevaihdosta puolet tulee Yhdysvalloista. Vuosituhannen alussa TCS:n liikevaihto oli kahden miljardin dollarin luokkaa.