Dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä jatkaa edelleen tasaista kasvua. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dialyysihoitoa tarvitsevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut 24 prosenttia. Kasvu on ollut suurinta yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä.

Suomen munuaistautirekisterin uuden vuosiraportin mukaan vuoden 2019 lopussa dialyysissä oli 1 987 henkilöä ja munuaisensiirron saaneita oli 3 203. Vuoden 2019 aikana dialyysihoidon aloitti 530 hoitoa tarvitsevaa, mikä vastaa viime vuosien tasoa.

– Dialyysin aloittaneiden määrä on pysynyt tasaisena. Aktiivihoidossa olevien määrän lisääntyminen johtuu kuolleisuuden jatkuvasta pienentymisestä, joten uusia dialyysihoidon aloittaneita tai munuaisensiirron saaneita on enemmän kuin kuolemantapauksia vuosittain, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Jaakko Helve tiedotteessa.

Dialyysihoito korvaa munuaisten toimintaa, kun omat munuaiset eivät enää selviydy tehtävästään. Dialyysihoitoa tehdään perinteisesti hoitoyksikössä kolme kertaa viikossa. Dialyysihoidon voi tehdä kuitenkin myös omatoimisesti kotona.

Vuoden 2019 aikana kotidialyysiä tekevien määrä laski. Vuoden lopussa kotona dialyysiä teki 22 prosenttia dialyysiä tarvitsevista. Vatsakalvodialyysiä tekevien määrä laski 17 prosenttia ja kotihemodialyysiä tekevien määrä 10 prosenttia.

– Syynä kotidialyysin vähenemiseen oli kotidialyysin aloittaneiden määrän lasku sekä se, että vuonna 2019 tehtiin ennätyksellisen paljon munuaisensiirtoja, Helve sanoo.

– Kotidialyysi helpottaa hoitoa tarvitsevan arkea ja antaa mahdollisuuden esimerkiksi opiskeluun tai työntekoon, mutta se on myös yhteiskunnalle edullisinta hoitoa. Kotidialyysin aloittaneiden määrän vähenemistä on syytä pohtia asiantuntijoiden kanssa, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström tiedotteessa.

Tavallisin syy dialyysihoidon aloittamiseen on ollut jo yli 20 vuoden ajan tyypin 2 diabetes. Toiseksi yleisin syy on glomerulonefriitti ja kolmanneksi yleisin tyypin 1 diabetes. Munuaisten aktiivihoito on miehillä 72 prosenttia yleisempää kuin naisilla. Yli 75-vuotiasta hoidossa olevista miehiä on 2,5 kertaa naisia enemmän.

Syyskuusta 2018 munuaisensiirtolistalle on voinut päästä ilman edeltävää dialyysihoitoa. Tästä huolimatta 180 päivän kuluessa dialyysiin alusta listalle päässeiden määrä ei ole muuttunut. Vuonna 2019 aktiivihoidon aloittaneista seitsemän prosenttia oli päässyt munuaisensiirto¬listalle ennen dialyysin aloitusta. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin ennätykselliset 293 munuaisensiirtoa. Näistä 24 tehtiin ilman edeltävää dialyysihoitoa.

Suomen munuaistautirekisterin toiminta on ollut pitkään uhattuna, koska lakisääteistä asemaa ei ole ja rahoitus on epävarmaa. Suomen munuaistautirekisteri saa rahoituksen Veikkauksen tuotoista Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Munuais- ja maksaliitolta.

– Kansallisesti kattava rekisteri on ainoa keino seurata ja varmistaa, että hoito on yhdenvertaista koko maassa. Tämä mahdollistaa havaittuihin epäkohtiin puuttumisen ja hoidon laadun parantamisen, Helve sanoo.

Suomen munuaistautirekisteri on yksi Suomen vanhimmista terveydenhuollon kansallisista rekistereistä. Siihen on kerätty tiedot lähes kaikista Suomessa koskaan dialyysihoidossa olleista tai munuaisensiirron saaneista kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavista potilaista vuodesta 1964 alkaen.

– Munuais- ja maksaliitto toivoo, että Suomen munuaistautirekisteri saisi pitkään odotetun lakisääteisen aseman ja sitä kautta pysyvän rahoituksen, Högström sanoo.

Lue myös: