Viitasaaren terveysasemalla työskentelevä Sanna Ruuska valittiin vuoden 2021 diabeteshoitajaksi. Valinta tuli Ruuskalle täydellisenä yllätyksenä.

– Liikutuin melkein kyyneliin asti, kun soittivat Diabeteshoitajaliitosta. Se motivoi ja lisää intoa, kun omaa työtä arvostetaan. Ja ihanaa, että pienen paikkakunnan hoitaja valittiin, Ruuska sanoo.

Raati toteaa perusteluissaan, että Ruuskan kannustava työote saa asiakkaan itse ajattelemaan omaa parastaan. Ruuska näkeekin, että työ on ennen kaikkea potilaan motivoimista.

– Lähden aina positiivisen kautta liikkeelle. Jokaiselta löytyy yleensä jotakin hyvää elintavoissa. Kannustan jatkamaan hyviä asioita, jonka jälkeen kartoitetaan parantamisen tarpeet. Toki joskus vastaan tulee potilaita, joilla oikein mikään ei ole hyvällä mallilla. Tällöin sanon, että hienoa, kun olet tullut vastaanotolle, Ruuska toteaa.

Diabeteshoitajan työ vaatii Ruuskan mukaan hyvää ihmistuntemusta. On esimerkiksi turha käyttää aikaa puhumalla tupakoinnin lopettamisen tärkeydestä, jos potilas ei kerta kaikkiaan ole halukas keskustelemaan asiasta. Tähän kuitenkin palataan myöhemmin, kun potilas on valmis.

Potilaan oma motivaatiotaso on hoidon onnistumisen edellytys. Myös riittävästä tietotasosta pitää huolehtia.

– Hoitosuhteen alkaessa on usein vakuutettava potilas siitä, että kyse on vakavasta, hoidettavissa olevasta sairaudesta, joka salakavalasti tuhoaa elimistöä. Potilaan informointia tarvitaan etenkin, jos oireettomana pysytellyt sairaus on löytynyt "sattumalta” rutiininomaisten verikokeiden yhteydessä.

Potilaan valmiutta elintapamuutoksiin on kuunneltava herkällä korvalla.

Yli 20 vuotta kestäneen työsarkansa aikana Ruuska ei ole jäänyt polkemaan paikoilleen, vaan on osallistunut aktiivisesti kotikaupunkinsa Viitasaaren diabetespotilaiden hoidon parantamiseen.

2000-luvun alussa Ruuska huomasi, että hoidon suunnitelmallisuudessa oli parantamista. Potilaille ei esimerkiksi ollut käytössä ajanvarausta, vaan he pelmahtivat vastaanotolle milloin tahansa.

Ajanvarauksen käyttöönoton jälkeen hoitoa on porrastettu tehokkaaksi yhdessä lääkäreiden ja muiden ammattiryhmien kanssa.

– Olemme luoneet Käypä hoito -suosituksiin ja sairaanhoitopiirin ohjeisiin perustuvia hoitopolkuja ja määritelleet, mikä kuuluu millekin ammattiryhmälle. Lääkäri on viimeinen vaihtoehto, eli muu hoitohenkilökunta huolehtii potilaasta hoitopolulla hyvin kattavasti. Potilaan ohjautuessa lääkärin vastaanotolle on asiat valmisteltu mahdollisimman pitkälle.

Toivon palaavani diabetesryhmän perustamiseen viimeistään syksyllä.

Ruuska on mukana maakunnallisessa kehittäjähoitajaverkostossa, joka kokoontuu kuukausittain pohtimaan, miten Keski-Suomen hoitotyötä voisi kehittää. Hän on mukana myös maakunnallisessa diabetesosaajien kehittäjäverkostossa sekä maakunnallisessa diabeteslaatutyöryhmässä.

Näiden lisäksi Ruuska on käynnistänyt prosessin diabetesryhmän perustamiseksi Wiitaunioniin eli Viitasaaren kaupunkiin ja naapurikuntaan Pihtiputaalle.

– Diabetesryhmä vastaisi koordinoidusti kotisairaanhoidon ja palveluasumisen työntekijöiden kouluttamisesta diabetesasioissa. Juuri nyt hanke on tauolla, sillä kaikki liikenevä aika menee korona­rokotuksiin. Toivon palaavani diabetesryhmän perustamiseen viimeistään syksyllä, Ruuska sanoo.

Palkittu diabeteshoitaja luottaa yhteistyön voimaan. Tämän hän halusi tuoda esille myös kiitospuheessaan Tampereella pidetyssä palkitsemistilaisuudessa.

– Yksin ei kukaan pysty tekemään laadukasta hoitotyötä. Siihen vaaditaan aina eri ammattiryhmistä koostuva, motivoitunut työyhteisö.