Diabetesta sairastavien sairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet paljon maltillisemmin, mitä sairastuneiden määrän lisääntymisen perusteella olisi voinut ennakoida.

Tämä käy ilmi Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin diabeteksen kustannuksia Suomessa 2002–2011.

Diabetesta sairastavien määrä kasvoi tutkimusajanjakson aikana 70 prosenttia. Diabeetikoiden sairaanhoidon kustannukset kasvoivat tänä aikana selvästi vähemmän eli 40 prosenttia.

Varsinaisesti diabetekseen liittyvät sairaanhoidon kustannukset kasvoivat vielä maltillisemmin eli 29 prosenttia.

Kaikista diabeteksen yhteiskunnallisista kustannuksista vain neljäsosa aiheutuu sairaanhoidosta. Valtaosa tulee ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä.

Diabeteksen tuottavuuskustannukset ovatkin kasvaneet selvästi nopeammin kuin sairaanhoidon kustannukset. Tuottavuuskustannukset ovat kasvaneet tutkimusajanjaksolla peräti 49 prosenttia. Tuottavuuskustannukset olivat yli 2,5 miljardia euroa vuonna 2011.

Tutkimuksessa todetaan, että diabetesta sairastavien työkykyä voidaan tukea hyvällä ja laadukkaalla hoidolla sekä omahoidon tuella. Näihin investoimalla olisi myös saavutettavissa yhteiskunnallisesti merkittäviä kustannushyötyjä.

– Jos lisäsairauksien ilmaantuvuus pystyttäisiin puolittamaan, olisi mahdollista saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuosittaiset säästöt sairaanhoidon kustannuksissa, selvittää projektipäällikkö Sari Koski Diabetesliitosta tiedotteessa.

Myös tyypin 2 diabeteksen entistä painokkaammassa ehkäisyssä on kustannussäästöjen mahdollisuus.

Diabetesta sairastavien sairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2011 vajaat 1,8 miljardia euroa. Diabetekseen liittyviä kustannuksista oli 832 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen johtopäätöksissä huomautetaan, että diabeteksen hoidon ja ohjauksen riittämätön resursointi perusterveydenhuollossa lisää sairaanhoidon kustannuksia viiveellä. Varsin nopeasti säästöt näkyvät kuitenkin tuottavuuskustannusten lisääntymisestä eli työstä poissaoloina.

Siksi terveydenhuollon säästöjen pitäisi kohdentua oikein ja perustua tietoon hoidon vaikuttavuudesta ja laadusta.