D-vitamiinin puutos ja riittämätön D-vitamiinitila ovat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla ja etenkin somali- ja kurditaustaisilla suomalaisilla koko väestöön verrattuna.

Asia käy ilmi huomenna Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta. Laajassa tutkimuksessa oli mukana Suomessa asuvia somali-, kurdi- ja venäläistaustaisia osallistujia.

Folasade Adebayon väitöskirjassa havaittiin, että terveellisten ruokien, erityisesti ruisleivän, tuoreiden kasvisten, sekä hedelmien ja marjojen kulutus oli muita yleisempää venäläistaustaisilla.

Vähäisintä tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö oli somalitaustaisilla.

Samoin väitöskirjasta selviää, että D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden käyttö erosi ryhmien välillä. D-vitamiinilla täydennettyjen rasvalevitteiden käyttö oli yleisintä somalitaustaisilla. Kalan käyttö oli vähäisintä kurditaustaisilla ja somalitaustaiset käyttivät muita harvemmin D-vitamiinilla täydennettyjä maitovalmisteita.

Riittämättömään D-vitamiinitilaan olivat yhteydessä myös päivittäinen tupakointi, alkoholin käyttö, lihavuus ja verinäytteiden otto talviaikaan.

Tutkimuksen lähtötilanteessa suurella osalla somalitaustaisista osallistujista D-vitamiinitila oli riittämätön. D-vitamiinin kokonaissaanti oli suurempi somalitaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla, mutta silti D-vitamiinitila oli heillä keskimäärin matalampi kuin suomalaistaustaisilla.

Kohtuullinen D-vitamiinilisä 10 ja 20 mikrogramman päivittäisannoksilla nosti tehokkaasti seerumin D-vitamiinipitoisuuksia sekä somali- että suomalaistaustaisilla. Vasteessa havaittu eroa ryhmien välillä.

Terveellisten ruokatottumusten ja D-vitamiinia sisältävien elintarvikkeiden käytön edistäminen ravitsemussuositusten mukaisesti on tärkeää kaikilla ulkomaalaistaustaisilla. Väitöskirjan perusteella ulkomaalaistaustaisia ei voida ravitsemuksellisten riskien osalta tarkastella yhtenäisenä ryhmänä.

Tummaihoisilla ulkomaalaistaustaisilla on suurempi matalan D-vitamiinipitoisuuden riski kuin koko väestöllä.

”Ulkomaalaistaustaisia tulee opastaa tekemään terveellisiä valintoja sekä lähtömaansa että suomalaisesta ruokatarjonnasta. Tämä auttaa osaltaan tasoittamaan terveyden tasa-arvoa ulkomaalaistaustaisten ja koko väestön välillä,” väitöstiedotteessa todetaan.