Kemian Nobel-palkinnon vuonna 2020 ovat voittaneet biokemistit Emmanuelle Charpentier Ranskasta ja Jennifer Doudna Yhdysvalloista. Heidät palkittiin työstään niin sanottujen geenisaksien eli geeniteknisen crispr-menetelmän luomisessa.

Tekniikka on suhteellisen uusi, vuodelta 2012. Nobel-komitean edustajan Pernilla Wittungin mukaan se on kuitenkin ehtinyt ”mullistaa biotieteet” jo nyt. Crispr-tekniikalla geenien muokkaus on muuttunut huomattavasti aiempaa helpommaksi ja selektiivisemmäksi, sillä dna-juoste voidaan katkaista täsmälleen halutusta kohdasta, johon voidaan liittää uusi pätkä.

Crispr-tekniikkaa on tutkittu perinnöllisten sairauksien parantamiskeinona ja myös käytetty käytännössä ihmisen perimän muokkaukseen, mikä on luonnollisesti herättänyt kysymyksiä biotieteiden ja lääketieteen tutkimusetiikasta.

Crispr-tekniikka on saanut palkintoja jo aiemmin. Vuonna 2015 Science-lehti nimesi sen vuoden läpimurroksi. MIT:n Technology Review -lehti mainitsi crisprin kymmenen läpimurtonsa listalla 2014 ja 2016.

Crisprin kehittämiseen osallistuivat keskeisesti myös ranskalainen Philippe Horvath ja amerikankiinalainen Feng Zhang.

Internetiin välitetyssä tiedotustilaisuudessa kysyttiinkin – nimiä mainitsematta – harkitsiko Nobel-komitea Charpentierin ja Doudnan lisäksi muita tutkijoita palkinnon saajiksi. Komitean edustaja Claes Gustafsson sivuutti asian toteamalla, että ”komitea ei koskaan vastaa tällaisiin kysymyksiin”.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti?

Kirjautumalla tästä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.