Unenaikaiset hengityshäiriöt ovat syntymekanismeiltaan erityyppisiä tiloja, joissa hengitys katkeaa tai heikentyy unen aikana, mikä aiheuttaa hapenpuutetta. Tästä johtuen yöllisiä havahtumisia on tavanomaista runsaammin, jolloin uni pirstaloituu ja aiheuttaa esimerkiksi päiväaikaista väsymystä, mielialan laskua ja vaikeissa tapauksissa pakonomaista nukahtelua.

Tavanomaisin unenaikainen hengityshäiriö on obstruktiivinen uniapnea, jossa syvän unen aikana hengitystiet painuvat kokonaan tai osittain tukkoon yleensä ylipainon vuoksi. Tehokkain uniapnean hoitokeino on CPAP-laite, joka muodostaa hengitysteihin ilmapilarin ja estää siten hengitysteiden kasaan painumisen unen aikana.

Ruokamieltymyksissä tai liikuntatottumuksissa ei tapahtunut muutosta.

Miia Aro seurasi väitöstutkimuksessaan kolme vuotta kestäneen CPAP-laitehoidon vaikutusta mielialaan, uneen ja ruokailutottumuksiin sekä liikunnan ja kylläisyyshormoni leptiinin määrään. Lisäksi Aro selvitti uniapneaa sairastavien naisten lääkkeiden käytön määrää ja sen muutoksia kolme vuotta ennen CPAP-hoidon aloitusta ja kolme vuotta aloituksen jälkeen.

Elintapamuutoksiin tukea. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.

– Tutkimushenkilöillämme unenaikaisesta hengityshäiriöstä johtuvat oireet, kuten mielialan lasku, päiväaikainen väsymys ja unenlaatu korjaantuivat hyvin, mutta ruokamieltymyksissä tai liikuntatottumuksissa ei tapahtunut muutosta, Aro kertoo tiedotteessa.

– Mielenkiintoista oli, että CPAP-laitetta käyttävillä naisilla kylläisyyshormoni leptiinin määrä oli korkeampi, mutta siitä huolimatta heidän painonsa ei laskenut. Miehillä vastaavaa ei havaittu, mikä viittaa uniapnean ja sen hoidon vaikutuksen eroavan naisilla ja miehillä, Aro lisää.

Ylipainoiselle uniapneapotilaalle pelkkä laitehoito on riittämätön.

Suomalaisista ainakin 300 000 sairastaa obstruktiivista uniapneaa, ja heistä suuri osa on keski-ikäisiä. Vaikeista oireista kärsivillä CPAP-laitehoito jää pysyväksi hoidoksi, jos perimmäistä syytä eli ylipainoa ei hoideta.

– Tutkimuksemme perusteella CPAP-laitehoito poistaa hyvin uniapneasta johtuvat oireet, mutta pitkäaikaisessa käytössä sillä ei valitettavasti näyttäisi olevan vaikutusta pysyvämpiin elintapamuutoksiin tai naisilla lääkkeiden käyttöön, Aro sanoo.

– Ylipainoiselle uniapneapotilaalle pelkkä laitehoito on riittämätön, ja rinnalle tulisikin tarjota tukea ja keinoja myös ylipainon hoitamiseksi, Aro pohtii.

Uniapnean kustannukset yhteiskunnalle kasvavat potilaiden määrän lisääntyessä. Tarjoamalla CPAP-laitehoidon rinnalle tukea elintapamuutoksiin, voitaisiin uniapnean hoidon lisäksi mahdollisesti alentaa myös liitännäissairauksien hoidossa käytettävien lääkkeiden kuluja.

– Esimerkiksi liikunnan tiedetään helpottavan uniapneaa, vaikka sillä ei olisi minkäänlaista vaikutusta painoon. Vahva tuki terveydenhuollon puolelta terveellisempien elintapojen sisäistämiseksi lisäisi paitsi potilaiden hyvinvointia, saattaisi myös vaikuttaa kokonaiskustannuksiin alentavasti, Aro uskoo.

LL Miia Aro esittää väitöskirjansa Long-term Effects of CPAP Therapy on Patients with Sleep-disordered Breathing julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.11.2020 klo 12.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteyden avulla. Passcode: 318549

Vastaväittäjänä toimii professori Sari-Leena Himanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tarja Saaresranta (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.