C-hepatiitin parantaminen ja tartuntojen torjunta on muuttunut uusien, suun kautta otettavien lääkkeiden avulla aiempaa selvästi helpommaksi, mikä on avannut valoisia näkymiä viruksen torjuntaan.

Muutos on suuri, sillä aikaisemmin C-hepatiitin hoito oli harvoille tarjolla ja niin rankkaa, että sitä on verrattu syöpähoitoihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antoi viruksen eliminoinnille Suomesta vauhtia julkaisemalla keväällä C-hepatiitin uuden hoitopolun. Sen mukaan C-hepatiitti hoidetaan jatkossa pääasiallisesti paikoissa, missä infektiot todetaan eli perusterveydenhuollossa, päihdepalveluissa ja vaikka vankiloissa.

Muutokseen kohdistui suuria odotuksia: meillä on nyt mahdollisuus hävittää C-hepatiitti Suomesta käytännöllisesti katsoen kokonaan. Suomi siirtyy maksasairauden hoidosta infektion eliminointiin, iloittiin kentällä.

Lue tästä, miten positiivisissa tunnelmissa C-hepatiitin torjunnan eturintamalla oltiin viime syksynä.

Nyt mielialat asian ympärillä ovat huolestuneita.

Munuais- ja maksaliitto julkaisi tänään torstaina huolensa siitä, että C-hepatiitin hoidon järjestäminen kunnissa ei ole käynnistynyt odotetusti.

– Liian monessa kunnissa ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen siitä, kuka C-hepatiitin seulonnan lisäämisen ja tartunnan hoidon maksaa, eikä hyödynnetä esimerkiksi mahdollisuuksia liittää se onnistuneesti osaksi korvaushoitoa, sanoo A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki tiedotteessa.

Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström muistuttaa, että Suomella on tässä tosiaankin mahdollisuus olla kärkimaita C-hepatiitin hoidossa. Siitä kannattaa pitää kiinni. Hoidettujen määrän lisääntyessä myös uusien tartuntojen lukumäärä tulee pienenemään.

– Jos haluamme edetä suunnitelman mukaisesti niin, että hoito jatkossa toteutettaisiin paikoissa, joissa tartunta on todettu, vaatii se kunnilta määrärahoja seulonnan ja hoitojen toteuttamiseen, Högström sanoo.

Myös sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru (SDP) on kommentoinut asiaa. Hänen mukaansa tartuntatautilaki velvoittaa kuntia huolehtimaan alueensa asukkaiden tartuntatautien ehkäisystä ja terveysneuvonnasta sekä seuraamaan alueensa tartuntatautitilannetta.

C-hepatiitti on valvottava tartuntatauti ja siten sen lääkehoidon kustannuksista vastaa kotikunta.

Ministeri Kiuru siirsi vastuun C-hepatiitin riskiryhmien neuvonnasta, testauksesta ja tukitoiminnasta kansalaisjärjestöille.

Mitä siitä tuumataan kentällä?

– Potilasjärjestöt ovat valmiina tiedotuksen lisäämiseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta rahoitus on edelleen täysin riittämätöntä. Riskikäyttäytymisen vähentämiseksi suunnattua tiedotusta tulee kohdistaa nuorille osana koulujen terveyskasvatusta, Högström sanoo.

Asiaan otti kantaa myös eduskunnan maksa-, munuais- ja elinsiirtopotilaiden tukiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja, erikoislääkäri Sari Tanus (KD).

– Potilas- ja kansalaisjärjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä, neuvonnassa ja tukitoimissa on erittäin tärkeä ja sen vuoksi sosiaali -ja terveysministeriön on lisättävä näiden rahoitusta. STEA:n avustusten korottamisen lisäksi myös tartuntatautien valvonnan määrärahasta tulee jakaa järjestöille suurempia avustuksia, Tanus vaatii tiedotteessa.

Lue myös:

C-hepatiitin hoitoon vaaditaan nopeaa parannusta – Ministeriölle kirjallinen kysymys asiasta (MU 17.6.2019)

Lääkäri Henna Rautiainen: "C-hepatiittihoito oli ennen rankkaa, vähän kuin syöpähoito" (MU 3.5.2019)

Eksote loi C-hepatiitin kantajarekisterin (MU 5.10.2018)