Terveysteknologian kehittäjien usko ihmiseen ja tämän haluun ja kykyyn toimia oman terveytensä eteen on vankka. Siltä vaikutti ainakin tällä viikolla Helsingissä Meilahden kampuksella käynnissä olleella Upgraded Life Festivalilla.

Tapahtumassa oli koolla iso joukko terveysalan startupeja ja suuryrityksiä, sijoittajia ja jonkin verran myös terveydenhuollon ammattilaisia.

Varsin moni tapahtumassa näyttävästi esillä oleva yritys kehittää ratkaisuja hyvinvointiin ja tähtää kuluttajamarkkinoille. Ainakin keskiviikkoaamun esityksissä toistettiin vahvasti tätä viestiä: kun mittaamme ihmisten terveyttä tarkemmin ja käytettävissä on hienostuneempaa analytiikkaa, ihmiset huolehtivat paremmin itsestään ja meillä on vähemmän kansansairauksia.

Ajatus on hieno. Selvästi se vaikuttaa innostavan myös sijoittajia, koska erilaiset mittarit ja sovellukset keräävät rahoitusta.

Menestyneiden ja vahvalla itsekontrollilla varustettujen businessenkeleiden tai teknologian kehittäjien on ehkä helppo nähdä itsensä mittaamassa untaan, syömistään, urheiluaan ja muokkaamassa määrätietoisesti tekemisiään datan pohjalta.

On myös paljon ihmisiä, joita oman tekemisensä mittaaminen tai ainakaan sen perusteella tehtävät elämänmuutokset eivät kiinnosta. Ennaltaehkäisyn parissa työskentelevät tietävät hyvin, kuinka innokkaita ihmiset ovat tekemään ikäviä tai vaativia elämänmuutoksia. On toki hyvä, jos joku hauska sovellus siihen innostaa. Kansanterveyttä ne tuskin ratkaisevat.

Tämä näkökulma tuli esiin myös Upgraded Life -tapahtumassa. Superhero Capitalin founding partner Juha Ruohonen muistutti keskiviikkoaamun paneelissa, ettei startupien kannata liikaa keskittyä terveysteknologian markkinan houkuttelevalta kuulostavaan kokoon. Sitä tärkeämpää on, että oma tuote ratkaisee jonkin todellisen ongelman. ”Sykkeen mittaamiseen on jo ihan tarpeeksi keinoja valmiina”, Ruohonen kärjisti.

Myös Lontoossa toimivan sijoitusyhtiö Mosaic Venturesin co-founder ja partner Toby Coppel sanoi huomanneensa, että hyvin monet yritykset keskittyvät hyvinvointisektorille. Hän muistutti, että isoimmat haasteet terveysalalla ovat suurissa sairauksissa, kuten diabeteksessa ja mielenterveysongelmissa. ”Näistä löytyy myös paljon rahaa”, Coppel totesi.

Terveysteknologia ja digitaalinen terveys ovat biljoonien eurojen markkina, joka on vasta kehityksensä alussa. Sijoittajilla ja ostajilla on rahaa tällä sektorilla ja se kiinnostaa kovasti. Ala ei kuitenkaan ole aivan helppo eikä toiselle toimialalle tehtyjä ratkaisuja ole automaattisesti helppo siirtää terveysalalle.

Tänä keväänä eräs terveyspalveluiden tuottajan edustaja kertoi hieman tuskaantuneena viettävänsä paljon aikaa palavereissa, joissa erilaiset teknologiayritykset esittelevät hänelle omia ratkaisujaan. Yrityksillä on kuitenkin vaillinainen ymmärrys nimenomaan terveysalasta, eivätkä keskustelut ole siksi kovin hedelmällisiä.

Onkin olemassa uhka, että terveysteknologian hypessä yritykset tekevät liian innokkaasti tuotteita, jotka eivät vastaa todellisiin ongelmiin. Kun näitä toistuvasti esitellään alan ammattilaisille, kärsii uuden teknologian lupaus inflaation.

Lääkäreiden ja hoitajien arjessa on paljon sellaisia ongelmia, joihin uusi teknologia voisi tuoda helposti hyviä, aikaa säästäviä ja potilaiden elämää parantavia ratkaisuja. Ne voivat tosin olla teknologian kehittäjien mielestä paljon tylsempiä kuin unimittarit, mutta tuottopotentiaalikin voisi olla erittäin suuri. Onneksi myös tällaisia ratkaisuja kehitetään koko ajan.

Teknologian kehittäjien, kaupallistajien ja myyjien kannattaisi edelleen muistaa kysyä lääkäreiltä ja hoitajilta, miltä maailma heidän näkökulmastaan näyttää ja mihin ongelmiin he tarvitsevat ratkaisuja. Sijoittajien puolestaan olisi tärkeää kysyä, minkä todellisen terveyteen tai terveydenhuoltoon liittyvän ongelman heille esitelty tuote ratkaisee.

Upgraded Life Festivalilla lääkäreiden ja yrittäjien tapaamiseen oli varattu yhden tunnin verkostoitumistilaisuus. Paljon enemmän vuoropuhelua tarvitaan vielä.