Tuore tutkimus osoittaa metsämyyrien runsausvaihteluiden sekä borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuden ajallisen yhteyden. Jyväskylän ja Oulun yliopistojen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimus osoitti, että taudinaiheuttajien luonnollisten isäntien runsausvaihteluilla on merkitystä ihmisen infektioriskiä arvioitaessa. Tutkimustulokset voi ottaa huomioon terveysviranomaisten riskiviestinnässä.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -tiedelehdessä.

Metsämyyrä on Pohjois-Euroopan yleisin jyrsijä, ja se toimii pääisäntänä sekä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle että borrelioosia aiheuttaville Borrelia-suvun bakteereille.

Tutkimuksessa tarkasteltiin metsämyyrän runsausvaihteluiden ja borrelioosin ja myyräkuumeen ilmaantuvuuden ajallista suhdetta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla. Tutkimuksessa käytettiin pitkäaikaisaineistoja sekä myyrien populaatiokoon vaihteluista että ihmisten tartuntatapauksien määristä.

Tutkimus osoitti, että metsämyyrän noin kolmivuotiset runsausvaihtelut heijastuvat paitsi myyräkuumeen niin myös borrelioosin ilmaantuvuuteen. Myyräkuumeen ilmaantuvuus seurasi myyrien runsausvaihteluita lyhyellä parin kuukauden aikaviiveellä. Siten myyräkuumetta esiintyy runsaasti silloin, kun metsämyyriä on runsaasti.

Myyrien runsausvaihteluiden ja borrelioosin ilmaantuvuuden välinen suhde oli monimutkainen.

Borrelioosin ilmaantuvuus seurasi myyrien runsautta pidemmällä, noin vuoden aikaviiveellä.

Suomessa Borrelia-bakteereita levittävät puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (I. persulcatus). Puutiainen puree ihmistä tyypillisesti nymfinä, mikä selittänee vuoden aikaviiveen metsämyyrärunsauden ja borrelioosin ilmaantuvuuden välillä.

”Noin vuoden aikaviive oli odotettavissa Borrelia-bakteerin kiertokulun perusteella: Puutiaistoukka saa Borrelia-bakteerin aterioidessaan Borrelia-bakteeria kantavalla myyrällä ja tartunnan saaneesta toukasta kehittyy bakteeria ihmiseen tartuttava nymfi yleensä seuraavana vuonna ja aikuinen pari vuotta myöhemmin”, kertoo tutkimuksen vastuututkija Eva Kallio Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.

Taigapunkki puolestaan puree ihmistä yleensä vasta aikuisvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiinkin myös noin kahden vuoden viive myyrien runsauden sekä borrelioosin ilmaantuvuuden välillä, mikä saattaa heijastaa aikuisten taigapunkkinaaraiden puremien aiheuttamia infektioita.

Lisäksi havaittiin, että borrelioosin ilmaantuvuuden ja noin vuotta aiemman myyrämäärän välisen suhteen voimakkuus muuttui tutkimusjakson aikana. Myös metsämyyrän runsausvaihtelujen voimakkuus muuttui tutkimusjakson aikana, mikä on todennäköisesti vaikuttanut puutiaisten loisintaan myyrillä, ja siten Borrelia-bakteerin kiertokulkuun myyrien ja puutiaisten välillä. Tällä on ollut vaikutus Borrelia-bakteerin yleisyyteen puutiaisissa ja siten edelleen borrelioosi-infektioiden määrään.

Lue seuraavaksi: