Husissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten uudet biologiset lääkkeet vaikuttavat vaikeaa astmaa sairastavien aikuisten oireisiin, pahenemisvaiheisiin sekä tablettikortisoni- ja antibioottihoitojen määrään. Asiasta tiedottaa Hus.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan viime vuosina käyttöön tulleista biologisista lääkkeistä on hyötyä vaikeaa astmaa sairastaville tablettikortisonihoidon lisänä.

– Selvitimme, miten kansainvälisten tutkimusten tuloksia voi soveltaa potilaisiin, joita me hoidamme Husissa. He ovat vaikeaa astmaa sairastavia ja kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Paula Kauppi Husin Tulehduskeskuksesta sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa seurattiin lisäksi, miten biologiset lääkkeet vaikuttavat ylä- ja alahengitysteiden kirurgisen hoidon tarpeeseen astmaatikoilla. Astmaa sairastavilla on pitkittynyttä nenän sivuontelotulehdusta sekä limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja muita useammin.

Retrospektiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisistä potilaskertomuksista 10 vuoden ajalta vuosilta 2009–2019.

Biologisia lääkkeitä saaneiden tilaa arvioitiin hoidon aloittamisen jälkeen säännöllisesti Husissa kirjaamalla oireet, pahenemisvaiheet, käytettyjen kortisonitablettien ja antimikrobien määrä. Lisäksi otettiin laboratoriokokeita ja tehtiin keuhkojen toimintakoe eli spirometria. Potilaiden terveystietoja verrattiin tilanteeseen ennen ja jälkeen biologisten lääkkeiden aloittamista.

Tutkimuksen 64 astmapotilaasta 22 käytti omalitsumabia sekä 42 eosinofiiliseen astmaan tarkoitettuja anti-IL5- ja IL5R-ryhmiin kuuluvia lääkkeitä, joista 24 potilasta mepolitsumabia, 13 reslitsumabia ja 5 benralitsumabia. Näitä lääkkeitä käytetään joko suonensisäisesti tai annostelukynällä.

Mikäli biologiselle lääkitykselle ei pystytty osoittamaan vastetta, lääkitys lopetettiin. Omalitsumabia käytettiin keskimäärin 50 kuukautta ja IL5- ja IL5R-ryhmien lääkkeitä keskimäärin 13 kuukautta.

Biologisten lääkkeiden tulokset vaikean astman hoidossa olivat yhtä hyvät kuin kansainvälisten tutkimusten. Kaiken kaikkiaan potilaiden kontrollikäyntien tulokset paranivat biologisen lääkehoidon aikana merkitsevästi.

Tutkimuksen 64 potilaasta 40 käytti säännöllisesti tablettikortisonilääkitystä. Kummatkin biologiset lääkeryhmät vähensivät kortisonin päivittäistä annosta tai annosten määrää sekä pahenemisvaiheiden määrää. Anti-IL5- ja IL5R-lääkeryhmissä myös pahenemisvaiheen vaikeusaste pieneni.

Ylä- ja alahengitysteiden tulehdustilaa hoitava lääkitys väheni jonkin verran.

Anti-IL5 ja IL5R-lääkeryhmien potilaista 39 prosentilla oli vaivanaan krooninen sivuontelotulehdus ja heistä 79 prosentilla limakalvoille ilmaantuvia nenäpolyyppeja. Polyyppien määrä väheni tässä potilasryhmässä merkitsevästi. Lisäksi astmapotilaiden sivuontelokirurgian tarpeen määrä väheni biologisten lääkkeiden aikana.

– Tutkimuksemme potilasaineisto oli sen verran suppea, ettemme voi sen perusteella vielä sanoa, kuinka paljon biologiset lääkkeet voisivat vähentää nenä- ja sivuontelokirurgian tarvetta, Kauppi sanoo.

Kauppi korostaa, ettei biologisia lääkkeitä voi ajatella kovin laajaan käyttöön.

– Tutkimus on tärkeä Husin oman toiminnan kannalta, koska lääkkeet on arvioitu Husin kalliiden lääkkeiden ryhmään. Nyt biologiset lääkkeet ovat saaneet Kelalta uusia käyttöaiheita, esimerkiksi atooppiseen ihottumaan ja nenäpolyyppeihin, Kauppi kertoo.

Astma on monitekijäinen tauti eli sen syissä on yksilöllisiä eroja. Paula Kauppi on tehnyt 2001 väitöskirjan astman genetiikasta ja juuri samasta geenialueesta, jonka ilmentymiin biologiset lääkkeet vaikuttavat. Siksi Kauppi odottaakin lisää tutkimustuloksia, jotta voitaisiin geenitutkimusten perusteella arvioida, mikä biologinen lääke antaa parhaan vasteen kullekin potilaalle