Bioaktiivinen lasi ja fibriinikudosliima sopivat hyvin pitkäaikaisesti tulehtuneen korvalokeroston täyttömateriaaleiksi, selviää Tyksissä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä työskentelevän Jussi Sarinin väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa täytettiin 26 aikuisen potilaan korvalokerosto leikkauksen jälkeen Suomessa kehitetyillä S53P4-biolasirakeilla. Lasitäytön avulla noin 90 prosentilla potilaista korva rauhoittui vuotamattomaksi, kun keskimääräinen seuranta-aika oli noin 3,5 vuotta.

– Lisäksi aikaisempia leikkauksia läpikäyneiden potilaiden puuttuva korvakäytävän takaseinä saatiin biolasitäytön avulla muovattua enemmän normaalia korvakäytävää muistuttavaksi, Sarin sanoo.

Hänen mukaansa biolasirakeita käytetään Suomen lisäksi varsinkin Keski-Euroopassa yhä enemmän aikuisten pitkäaikaisen välikorvatulehduksen ja erityisesti tulehduksen taustalla toisinaan ilmenevän kolesteatoomataudin hoidossa.

Biolasirakeiden käytöstä on yhä enemmän hyviä käyttökokemuksia myös lasten pitkäaikaisen, vaikeahoitoisen välikorvatulehduksen leikkaushoidossa.

– Tästäkin on jo olemassa sekä kotimaisia että kansainvälisiä julkaisuja, Sarin sanoo.

Pitkäaikainen välikorvatulehdus ja tulehdusta ylläpitävä kolesteatooma ovat Sarinin mukaan verrattain yleisiä vaivoja Suomessakin. Useimmiten niiden hoitona on leikkaushoito, jossa korvalokerostoa ei tarvitse täyttää.

– Lokeroston täyttö on tavallisempaa esimerkiksi uusintaleikkauksessa, jos tulehdusta ei saada kuriin tai jos laajasta onkalosta on huomattava toiminnallinen haitta. Joka tapauksessa biolasin avulla voitaisiin hoitaa useita kymmeniä potilaita Suomessa vuosittain.

Korvakirurgiassa käytetään tyypillisesti erilaisia kudosliimoja, kuten fibriiniliimaa. Tietoa fibriinikudosliiman vaikutuksesta biolasirakeiden liukenevuuteen ei aikaisemmin ole kuitenkaan ollut.

Sarinin tutkimuksen kokeellisessa osiossa havaittiin, että fibriiniliima sopii hyvin käytettäväksi biolasirakeiden rinnalla.

Fibriiniliima ei häirinnyt biolasirakeiden ominaisuuksien kannalta tärkeää lasin liukenemisprosessia. Toisaalta syanoakrylaattiliima, jota käytetään tavanomaisimmin ihohaavojen hoidossa, tuotti lasirakeiden käytön kannalta lujan, liiankin pitkäaikaisen liitoksen.

Syanoakrylaattiliima voisi mahdollisesti olla kuitenkin käyttökelpoinen kiinnitysmenetelmä biolasia sisältävien kiinteiden implanttien kohdalla.

Tukimukseni tulokset kiinnostanevat myös ortopedejä, jotka käyttävät paljon samoja materiaaleja luutulehdusten leikkaushoidossa, Sarin sanoo.

Väitöskirjatyön solututkimusosion perusteella biolasi S53P4 näyttää estävän erityisten, kuolemattomien ihon keratinosyyttisolujen kasvua.

– Tämä tulos antaa toivoa siitä, että biolasitäyttöleikkauksen jälkeen korvalokeroston kolesteatoomakeratinosyyttienkin uudiskasvun riski olisi vähentynyt, Sarin toteaa.

Kolesteatooma, helmiäiskasvaintauti, aiheuttaa välikorvan ja korvalokeroston alueella pitkäaikaisen, terveitä kudoksia ajan saatossa tuhoavan tulehduksen. Usein sairaus heikentää merkittävästi kuuloa ja voi edetessään aiheuttaa esimerkiksi kasvohermohalvauksen ja aivokalvotulehduksen.