Pitkään jatkuvat covid-19-sairauden oireet saattavat itse asiassa olla neljän eri syndrooman oireita. Tämä selittää sen, miksi joidenkin potilaiden oireita ei ole osattu hoitaa tai niitä ei jopa ole uskottu terveydenhuollossa.
Pitkään kestävän koronasairauden kanssa elävät potilaat tarvitsevat lisää tukea ja terveydenhuollon henkilökunta tarvitsee lisää tietoa. Asia selvisi brittiläisen terveystutkimusinstituutin The National Instutute for Health Researchin raportissa, josta uutisoi BBC.
Useimmat ihmiset toipuvat lievästä koronainfektiosta parissa viikossa ja vakavammastakin kolmessa viikossa. Raportista kuitenkin ilmenee, että tuhansilla ihmisillä koronasta on tullut jatkuva sairaus.
Raporttia varten tutkijat olivat haastatelleet brittiläisen Facebookissa toimivan vertaistukiryhmän jäseniä. Ryhmän jäsenet kärsivät koronasta, joka ei ole parantunut. Tutkijat havaitsivat, että ihmisten oireet vaikuttivat niin hengitykseen, aivotoimintaan, sydämeen ja verenkiertoon kuin munuaisiin, maksaan, suolistoon ja ihoonkin.
Yleisin oire on lamauttava väsymys, mutta potilailla oli myös jatkuvaa yskää, lihas- ja nivelkipuja, pääkipua, ongelmia kuulemisen ja näkemisen sekä maistamisen ja haistamisen kanssa, sekä varsinaisia elinvaurioita. Henkisellä puolella raportoitiin ahdistusta, masennusta ja kognitiivisia vaikeuksia.
Aiemmin julkaistun tutkimuksen mukaan 87 prosentilla sairaalahoitoon joutuneista oli vähintään yksi oire kaksi kuukautta kotiutumisen jälkeen, ja yli puolet kärsi edelleen väsymyksestä.
Britanniassa yli neljä miljoonaa ihmistä on syöttänyt tietonsa covidin oireita seuraavaan sovellukseen, jonka tiedoista näkyy, että 12 prosenttia ihmisistä kärsi oireista vielä kuukauden jälkeen ja kaksi prosenttia kärsi oireista vielä kolmen kuukauden jälkeen.
Tutkijat päättelivät, että oireet saattavat itse asiassa liittyä neljään eri oireyhtymään, jotka ovat pysyvä sydämen ja keuhkojen elinvaurio, tehohoidon jälkeinen oireyhtymä (post-intensive-care syndrome), virustartunnan jälkeinen väsymysoireyhtymä (post-viral fatigue syndrome) ja jatkuvat covid-19-oireet.
Osa tutkituista ihmisistä oli ollut koronan takia sairaalahoidossa pitkään mutta osaa, jolla oireet olivat lieviä, ei oltu edes testattu. Raportin pääkirjoittaja Elaine Maxwell kertoo olettaneensa, että vakavimmat jälkioireet olisivat niillä, joiden covid-19-sairauskin oli vakavin, mutta nyt näyttää siltä, ettei näin olekaan.
Osa hoiti lievää sairautta keväällä ohjeiden mukaan kotona, ja kärsii nyt pitkäkestoisesta sairaudesta. Yhteyttä vakavan koronan ja vakavien jälkioireiden välillä ei löydetty myöskään irlantilaisessa tutkimuksessa.
– Osalla oireilu liittyy sairaalahoidosta toipumiseen, mutta osalla sairaus oli lievä, mutta oireet muuttuvat vakavammiksi ajan kuluessa.
Maxwell sanoo BBC:n uutisessa, että osa niistä, jotka olivat seitsemän viikkoa hengityskoneessa voi nyt paremmin kuin osa niistä, joiden sairautta ei ikinä edes testattu. Maxwell huomauttaa myös, että pitkään jatkuvat oireet kuormittavat myös terveydenhuoltoa kovasti. Britanniassa on jo avattu erillisiä klinikoita, joita keskittyvät pitkäkestoisen koronan hoitoon.
Toisessa BBC:n uutisessa kerrotaan, että tutkijat eivät tarkalleen tiedä, mistä pitkään jatkuva korona johtuu. Yksi teoria on, että virus ei poistukaan koko ruumiista, vaan jää lymyämään tiettyyn elimistöön osaan. Suolistossa lymyilevä koronavirus selittäisi pitkään jatkuvat vatsaongelmat ja hermostossa lymyilevä hajuaistin puuttumisen.
Koronavirus voi vaikuttaa soluihin eri puolella elimistöä ja aiheuttaa voimakkaan immuunireaktion, joka voi myös tuhota elimistöä.
Toisen teorian mukaan ihmisen immuunijärjestelmä ei palaudu entiselleen koronatartunnan jälkeen ja se aiheuttaa jatkuvat terveysongelmat. Lisäksi virustartunta saattaa vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan. Joillain potilailla koronatartunnasta on kehittynyt diabetes ja esimerkiksi SARS-viruksesta tiedetään, että se vaikutti elimistön kykyyn käsitellä rasvaa vielä 12 vuotta tartunnan jälkeenkin.
Tutkimuksissa on havaittu myös merkkejä siitä, että koronavirus on saattanut muuttaa sairastuneen aivojen rakennetta, mutta siitä kaivataan vielä lisää tietoa. Koronan tiedetään myös vaikuttaneen veren koostumukseen ja verisuonten toimintaan. Yksi teoria on, että korona vanhentaa verisuonia ennenaikaisesti.
BBC: Coronavirus: 'Long Covid could be four different syndromes'
