Jyväskylän yliopiston neurotiedekeskuksen tutkimus voi auttaa tautien ennaltaehkäisyssä tuomalla tarkempaa tietoa bakteereita infektoivien virusten eli faagien toiminnasta.

– Faagien käyttöä tautien torjunnassa ja hoidossa kehitetään nyt koko ajan, mutta vie vielä aikaa ennen kuin hoitomenetelmä on yleisessä käytössä, apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg sanoo tiedotteessa.

Faagien on arveltu olevan osa ihmisten ja eläinten puolustuskeinoja bakteeri-infektioita vastaan. Aiemmissa tutkimuksissa faagien pintarakenteiden on havaittu tunnistavan limakalvoilla esiintyviä molekyylejä ja tarttuvan niihin. Tästä syystä faagien on ajateltu kertyvän limakalvoille, ja olevan siellä valmiina odottamassa mahdollisen taudinaiheuttajabakteerin sattumista kohdalle.

Jyväskylän yliopiston tutkimus tukee oletusta.

Tutkimuksessa tauteja torjuvat faagit tarttuivat kalojen limakerrokseen ja pysyivät siellä päivien ajan suojaten kalaa taudinaiheuttajabakteereita vastaan.

Limakalvoille sitoutuminen myös lisää faagin todennäköisyyttä päästä infektoimaan tautia aiheuttavia bakteereita.

Toisaalta iholiman havaittiin houkuttelevan myös taudinaiheuttajabakteereita ja limamolekyylien läsnäolo lisäsi bakteerien taudinaiheutuskykyä voimakkaasti. Liman kanssa kosketuksissa olleet bakteerit olivat myös alttiimpia faagi-infektiolle.

Tutkimus osoittaa, että faagien ja eläinten yhteinen evoluutiohistoria vaikuttaa tautien esiintymiseen ja puhkeamiseen. Faagien sitoutuminen limakalvoille hyödyttää isäntäeliön lisäksi myös faagia, sillä se lisää faagin todennäköisyyttä päästä infektoimaan tautia aiheuttavia bakteereita.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä mBIO-tiedejulkaisussa marraskuussa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.