Lintuinfluenssavirusta löytyy edelleen eri puolilta Suomea erityisesti vesilinnuista, mutta virusta esiintyy myös muissa lintulajeissa, kertoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Helsingissä varmistui viruslöydös Suomenlinnasta löytyneestä kuolleesta huuhkajasta Ruokaviraston tutkimuksissa 11.8.2021.

Helsingissä lintuinfluenssaa on tänä vuonna löytynyt muun muassa kyhmyjoutsenista, kanahaukoista, sinisorsista, kalalokista, valkoposkihanhesta ja huuhkajasta. Tauti on vaarallinen luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle mutta tarttuu heikosti linnuista ihmisiin. Kuolleisiin lintuihin ei kuitenkaan pidä koskea, sillä linnuissa voi olla muitakin taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa.

Linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavat lintuinfluenssavirukset ovat aiheuttaneet muun muassa Euroopassa runsaasti sekä luonnonvaraisten lintujen että siipikarjan kuolemia. Suomessakin virusta on havaittu kevään ja kesän aikana luonnonvaraisista linnuista eri puolilla maata. Alkuvuodesta virusta tavattiin myös janakkalalaisella fasaanitarhalla, jonka kaikki linnut hävitettiin. Kun lintuinfluenssaa esiintyy runsaasti luonnonvaraisissa linnuissa, kasvaa riski myös siihen, että virus leviää siipikarjaan.

”Lintuinfluenssaa on esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti vielä kevätmuuton jälkeen kesän yli, joten odotettavissa on, että virusta on liikkeellä edelleen myös syysmuuton aikaan”, toteaa läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta tiedotteessa.

Helsingin alueella löytyneistä kuolleista luonnonvaraisista linnuista on todettu kevään aikana H5N8- ja H5N1-tyypin lintuinfluenssavirusta. Suomenlinnasta kuolleena löytyneestä huuhkajasta varmistui Ruokaviraston tutkimuksissa 11.8. viruskanta H5N8.

Helsingin Arabirannassa löytyneestä kuolleesta valkoposkihanhesta 21.5. varmistettu H5N1-virustyyppi on eri kuin muun muassa Aasiassa raportoitu mahdollisesti ihmisiin tarttuva H5N1-virustyyppi. Riski Suomessa ja EU:ssa havaittujen lintuinfluenssavirusten tarttumisesta ihmiseen on pieni.

Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea

Ulkona liikkuvat voivat kohdata kuolleita lintuja, ja etenkin havainnot lisääntyneestä luonnonvaraisten vesilintujen kuolleisuudesta ovat tärkeitä lintuinfluenssan seurannassa. Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka vastaa näytteiden lähettämisestä. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, eikä näistä tarvitse tehdä ilmoitusta, ellei kyseessä ole iso petolintu.

Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.

Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea. Jos lintuja on kuitenkin kosketeltu, kädet pitää pestä kosketuksen jälkeen hyvin vedellä ja saippualla. Tarvittaessa käytetään lisäksi alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Linnuissa voi kuitenkin esiintyä muitakin taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa ja kampylobakteereja.

Lue seuraavaksi: