Monet autismikirjon lasten vanhemmat ovat kertoneet, miten musertavaa on kirjata lomakkeisiin omasta lapsestaan vain puutteita ja rajoitteita saadakseen arkeen tukea ja palveluita, liiton tiedotteessa kerrotaan.

Suuri osa autismitutkimuksesta on tähän saakka keskittynyt siihen, mikä autismia aiheuttaa. Taustalla lienee usko siihen, että autismin syntymekanismit ratkaisemalla oireyhtymä voitaisiin poistaa. Autismiliitto kannattaa ajatusta, että autismi tulee nähdä yhtenä olemisen tapana, ei vikana, joka tulisi korjata.

Torjuva asenneilmapiiri vahvistaa autismikirjon ihmisten kokemusta vääränlaisuudesta ja vaikuttaa kielteisesti minäkuvaan. Tämä yhdessä korkean stressitason kanssa voi altistaa mielenterveyden häiriöille.

Tuoreen suomalaistutkimuksen (Jokiranta-Olkoniemi et al. 2020) mukaan 78 prosentilla autismikirjon ihmisistä esiintyy mielenterveyden häiriöitä. Ne taas ovat yhteydessä autismikirjon ihmisten kohonneeseen itsetuhoisuus- ja itsemurhariskiin.

Autismikirjon ihmiset oppivat kaikissa elämänvaiheissa uusia taitoja ja asioita itsestään sekä ympäristöstään. Belgialaisen autismiasiantuntijan Peter Vermeulen mukaan oppimisen edellytyksenä on autismikirjon ihmisen hyvinvointi.

– Ihminen oppii vain silloin, kun hän tuntee olonsa hyväksi. Stressaantuneena ei ole avoin uusille ajatuksille.

Autismikirjon ihmiset ovat stressiherkkiä. Jotta heidän hyvinvointiaan voidaan vahvistaa, on ymmärrettävä, mitkä asiat vähentävät stressiä ja tuottavat hyvää oloa juuri tälle ihmiselle. Jokainen autismikirjon ihminen tarvitsee autismiystävällisen ympäristön siellä missä elää, opiskelee tai käy töissä.

Autismiystävällisyys nähdään usein asiana, joka vaatii paljon resursseja ja erityisosaamista. Autismiliiton puheenjohtaja Päivi Norvapalon mukaan tämä ei ole totta.

– Autismiystävällisyys tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asioita ennakoidaan ja selkeytetään, otetaan huomioon aistiyliherkkyydet ja kunnioitetaan jokaisen omanlaista tapaa olla vuorovaikutuksessa. Nämä asiat eivät ole kiinni resursseista, vaan enemminkin asenteesta, Norvapalo sanoo tiedotteessa.

Autismiliitto julkaisee Autismin talvipäivillä Peter Vermeulenin kehittämän Autismi ja hyvä olo -kyselyn. Se on arviointiväline, jonka tavoitteena on antaa ideoita autismikirjon ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vermeulen myös pitää autismin talvipäivien päätöspuheenvuoron.

Autismin talvipäivät järjestetään 19. kerran 5.–6. helmikuuta virtuaalitapahtumana. Koulutuksellisen tapahtuman teemana on Oppia läpi elämän.

Lue seuraavaksi: