Hoivayhtiö Attendo aikoo palkata tuhat henkilöä Filippiineiltä aluksi hoiva-avustajiksi ja myöhemmin hoitajiksi Suomeen. Uudet työntekijät tulevat Suomeen vähitellen neljän vuoden aikana.

– Emme millään saa palkattua tarpeeksi väkeä Suomesta. Erityisesti hoiva-avustajien ja lähihoitajien tarve kasvaa, kun nyt työelämässä olevia hoitajia siirtyy eläkkeelle ja toisaalta vanhusväestön osuus kasvaa, Attendo Finlandin henkilöstökokemusjohtaja Terhi Lindgren perusteli Talouselämä-lehdelle.

Henkilöstön tarvetta lisää myös asteittain voimaan tuleva uusi hoivamitoitus. Se lisää hoitajien määrää yritysten ja kuntien hoivakodeissa lähivuosina yhteensä jopa 4 000 henkilöllä.

Attendossa on jo työskennellyt jo aiemmin kolmisensataa Filippiineiltä palkattua työntekijää. Rekrytointi ei siis ole uusi aluevaltaus. Kooltaan työvoiman hankinta on kuitenkin poikkeuksellinen, ja se kuvaa työvoiman saatavuuden pysyviä ja vakavia ongelmia hoiva-alalla.

– Työperäinen maahanmuutto ei yksin ratkaise haasteita, mutta se on yksi tärkeä palanen. Filippiinien sairaanhoitajakoulutus on kansainvälisesti verraten hyvälaatuista. Maa kouluttaa paljon sairaanhoitajia, ja heistä on siellä nytkin työttöminä 250 000, Lindgren toteaa.

Ulkomailla suoritetut tutkinnot eivät sellaisenaan kelpaa Suomessa, joten henkilöt toimivat aluksi hoiva-avustajina. Suomessa he kouluttautuvat oppisopimuksella lähihoitajiksi, ja heillä on myös mahdollisuus jatkaa suomalaiseen sairaanhoitajan tutkintoon. Attendossa suurin tarve kohdistuu kuitenkin lähihoitajiin.

Attendon kumppani rekrytoinnissa on Henkilöstöpalvelu Silkkitie. Kumppani tuntee paikallisen ja suomalaisen lainsäädännön ja heillä on tarvittavat paikalliset suhdeverkostot. Attendo ja Silkkitie laativat yhdessä kriteerit, joiden perusteella työntekijät valitaan.

Kaikki valittavat käyvät läpi yhdeksän kuukautta kestävän kieli- ja kulttuurikoulutuksen. Tämän jälkeen heidän pitäisi puhua melko sujuvaa arkikieltä ja hallita hoiva-alan ammattisanasto suomeksi. Henkilöt sitoutuvat työskentelemään Attendossa useita vuosia.

– Toiminta on kaikin tavoin läpinäkyvää eivätkä tänne töihin tulevat esimerkiksi joudu maksamaan itse lisämaksuja kielikoulutuksesta tai lupaprosessista. Kaikilla on valmis sikäläinen sairaanhoitajan tutkinto, Terhi Lindgren sanoo.

Hoitajavienti on merkittävä osa Filippiinien taloutta. Euroopan lisäksi hoitajia lähtee paljon töihin esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Osa jättää lapset isovanhempien hoitoon lähtiessään töihin ulkomaille.

– Suomi pystyy kilpailemaan hoitajista muiden maiden joukossa. Hakijoita Suomeen on ollut tosi paljon. Työlupien tarvehankinnasta pitäisi hoiva-alalla luopua, se yksinkertaistaisi prosessia, Attendon Lindgren toteaa.

Aiempien kokemusten perusteella Suomeen tulevat pystyvät kouluttautumaan lähihoitajiksi keskimäärin yhdessä vuodessa. Filippiineiltä tulevat hoitajat saavat samaa palkkaa kuin suomalaisetkin.

Tulijat sijoittuvat eri puolille maata Attendon hoivakoteihin. Samaan yksikköön sijoittuu noin 2–4 tulijaa, jotta he saavat toisistaan seuraa luontevasti myös vapaa-aikana. Tämä helpottaa sopeutumista.

– Yritykselle tämä on kalliimpaa kuin rekrytoiminen Suomesta. Kalliimmaksi kuitenkin tulee, jos hoivakotien asukaspaikkoja tai ryhmäkoteja on tyhjinä, koska emme pysty ottamaan niihin asukkaita henkilökuntapulan vuoksi, Lindgren huomauttaa.

Attendo on viime vuosina saanut Valviralta huomautuksia hoivan puutteista kuten muutamat muutkin hoivayhtiöt. Attendossa on henkilöstökokemusjohtajan mukaan Suomessa tälläkin hetkellä noin 150 työpaikkaa auki.

– Hoitajapulaa ei ratkaista yhdellä tempulla, vaan keinoja pitää olla käytössä useita samaan aikaan. Koulutamme oppisopimuksella myös alanvaihtajia, työttömyysuhan alla olevia, maahanmuuttajia ja osatyökykyisiä.