Yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä on meneillään tutkimuksia, jotka avaavat aivan uusia näkökulmia koirien atopiaan ja allergiaan. Ne saattavat olla jatkossa käänteentekeviä tai inspiroivia myös ihmisten ihotautien tutkimukselle.
Eläinlääketieteen kliinisen tutkimuksen dosentin Anna Hielm-Björkmanin tutkimusryhmä DogRisk on esitellyt alustavia tuloksiaan kansainvälisissä kongresseissa. Heidän ideansa ovat innoittaneet ihmisten tutkijoita.
– Maailman varmaan kuuluisin ravintoepidemiologi Walter Willett rupesi tutkimustuloksemme kuultuaan katsomaan, minkä raakuusasteista lihaa ihmiset syövät ja miten se liittyy ihmisten sairauksiin. Tutkimuksen allergiaosuutta ei ole vielä julkaistu, Hielm-Björkman sanoo.
Tutkimusryhmä on vuodesta 2009 lähtien kerännyt koiraperheiltä tietoja muun muassa siitä, mitä lemmikki syö, missä se asuu ja mitä se on sairastanut. Tähän mennessä www.ruokintakysely.fi-sivuston kyselyyn on kertynyt runsaat 12 000 vastausta, ja se on edelleen auki.
– Tulokset liittävät koiran allergian ja atopian erittäin voimakkaasti nimenomaan ruokintaan, mutta myös koiran valkoiseen väriin, liian puhtaaseen kotiin ja kaupunkielämään.
Seuraava askel oli dieetti-interventio atooppisille ja allergiaa sairastaville koirille. Ne söivät joko reilusti prosessoitua nappularuokaa tai ei lainkaan prosessoitua raakaruokaa. Prosessoitu ruoka oli hiilihydraattipitoista, läpikypsää ja vähärasvaista.
Ihmisellä se vastaa hampurilaistyyppistä ravintoa.
– Ihmisellä se vastaa hampurilaistyyppistä ravintoa.
Prosessoimaton ruoka tarkoitti hyvin runsasrasvaista ravintoa, jossa liha, kala ja vihannekset annettiin raakoina. Ne jauhettiin kylminä, ja pakastettu seos lämmitettiin syötäväksi huoneenlämmössä.
Tutkijat tarkkailivat, mitä koirien elimistössä tapahtuu noin neljän kuukauden dieetin aikana. Kiinnostuksen kohteena olivat muutokset suolistofloorassa, aineenvaihdunnassa, geenien ilmenemisessä, monenlaisissa veri- ja ravintoarvoissa sekä karvassa.
Geeniekspressio ei tässä yhteydessä tarkoita perimää, vaan sitä, miten ravinto vaikuttaa siihen, alkaako jokin geeni toimia vai ei.
– Runsasrasvainen raakaruoka sai aikaiseksi immuniteettiin ja antioksidantteihin liittyvää sekä anti-inflammatorista positiivista geenitoimintaa.
Prosessoitua ruokaa syöneiden koirien elimistöstä ei näitä löytynyt. Sen sijaan näillä koirilla käynnistyi miltei satakertainen määrä muita geenejä raakaruokittuihin yksilöihin verrattuna.
Mistä siinä voi olla kyse?
– Tällä hetkellä ajatuksemme on, että elimistö pyrkii jollain tavalla muuttamaan prosessoitua ruokaa sellaiseksi, että sitä voisi paremmin käyttää. Koiran geenit eivät ehkä ole vielä riittävästi sopeutuneet vahvasti prosessoituun ruokaan.
Geenien ilmenemisen dieetti-interventio-tutkimus koiralla on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
– Oikeastaan tätä ei ole tietojeni mukaan tutkittu edes ihmisen atopiassa ja allergiassa.
Geenien ilmenemisen tutkimus on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Hielm-Björkman sai toissa viikolla Svenska Kulturfondenilta 35 000 euron apurahan koiran atopian ja allergian syiden tutkimiseen. Mikä on seuraava askel?
– Koiran ja ihmisen atopian ja allergian diagnosointi on vaikeaa. Seuraavaksi kokoamme yhteen koko kliinisen datan ja etsimme koneoppimisen avulla koiran atopian ja allergian markkereita.
Toinen kiinnostava tutkimussuunta on epigeneettinen, eli onko emän raskauden ja imettämisajan ravinnolla tai asunnolla vaikutusta pennun ihosairauksiin.
