Astra Zenecan koronarokotteen turvallisuutta selvitetään Euroopan lääkeviraston johdolla, kertoo lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, joka kommentoi julkisuudessa esillä olleita tietoja Euroopasta.

Torstaina uutisoitiin Tanskan kansanterveysviranomaisen tekemästä päätöksestä keskeyttää rokotuskampanja, kunnes Astra Zenecan koronarokotteeseen ajallisesti liittyneet veritulppatapaukset on saatu analysoiduksi.

”Keskeytys on kahden viikon mittainen. Jotkut muutkin EU-maat ovat toimineet samoin”, todetaan Fimean tiedotteessa.

”Fimeaan ei ole tähän mennessä tullut haittavaikutusilmoituksia Astra Zenecan koronarokotteen yhteydessä ilmaantuneista veritulpista. Tilannetta seurataan tiiviisti Fimean ja THL:n yhteistyönä. Rokotteiden turvallisuuden seurantaa tehdään myös EU-viranomaisyhteistyönä Euroopan lääkeviraston (EMA) johdolla.”

Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) arvioi parhaillaan Astra Zenecan koronarokotteeseen ajallisesti liittyviä veritulppatapauksia sekä laajemminkin rokotteen mahdollista vaikutusta veren hyytymiseen.

Tämän hetkisen tiedon mukaan veritulppatapaukset eivät ole Fimean mukaan rokotetuilla sen yleisempiä kuin rokottamattomilla. EU:ssa oli ilmoitettu 10.3.2021 mennessä 22 veritulppatapausta noin kolmella miljoonalla Astra Zenecan koronarokotteen saaneella.

EMA on tiedottanut PRAC:in tekemistä alustavista huomioista. EMA ja Fimea tiedottavat arvioinnin etenemisestä.

Fimeasta kerrottiin alkuviikosta Uudelle Suomelle, että Astra Zenecan rokote ei ole tällä hetkellä huolenaihe Fimealle. Rokotteen aiheuttamat haittavaikutukset ovat samantyyppisiä kuin muilla koronarokotteilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronavirusinfektioon liittyy muita hengitystietulehduksia suurempi riski laskimotukoksiin, sillä koronavirusinfektio aktivoi hyytymisjärjestelmää.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi Demokraatille, että veritulppia ilmaantuu muutenkin ja nyt on tärkeää selvittää niin sanottu taustailmaantuvuus, eli minkä ikäisillä ihmisillä niitä on havaittu ja kuinka paljon viikoittain ja kuukausittain ja onko siinä poikkeamaa.

Oikeuskanslerinvirasto reagoi puolestaan STT:n uutiseen, jonka mukaan valmiuslain mukainen viestinnän ”keskittäminen’’ olisi aiheuttanut Fimeassa epätietoisuutta siitä, miten se voi kommentoida uutisia koronarokotteen haittavaikutuksista Tanskassa. Oikeuskansleri alkaa omasta aloitteestaan tutkia valtioneuvoston kanslian (VNK) ja Fimean menettelyitä.

”Oikeuskansleri tutkii, onko valmiuslain mukaisesta valtionhallinnon viestinnän välittömän johdon kuulumisesta VNK:lle koskevan toimivaltuuden käyttöönotosta aiheutunut epäselvyyksiä, jotka rajoittavat viranomaisen mahdollisuutta objektiiviseen ja ajantasaiseen viestintään yhteiskunnan ja kansalaisten tiedonsaannin kannalta tärkeässä asiassa”, oikeuskanslerinvirasto kertoo Twitterissä.

Toimivaltuus liittyy valmiuslain pykälän 106 aktivointiin, jonka avulla viestintää keskitetään valtioneuvoston kanslialle. Käyttöön otettu toimivaltuus ei oikeuskanslerinviraston mukaan sisällä toimivaltaa rajoittaa perusoikeutena turvatun sananvapauden käyttämistä ja julkisuusperiaatteen toteuttamista. Tässä vaiheessa oikeuskansleri ei kommentoi asiaa tarkemmin.

Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti tviittaa tiedoksi oman aloitteensa ”väestön tiedonsaannin sekä sananvapauden ja julkisuusperiaatteen turvaamisesta mahdollisten epätietoisuuksien varalta”.

Fimea puolestaan kertoo Twitterissä tiedottavansa vastuullaan olevista asioista kuten aiemminkin.

”Osallistumme Astra Zenecan rokotetta koskevaan turvallisuusselvitykseen ja tiedotamme siitä lisää mahdollisimman pian”, Fimea tviittasi pari tuntia sitten.

Myös THL toteaa Twitterissä, että asiaa selvitetään parhaillaan ja tiedotetaan, kun siitä on lisätietoja. Ylilääkäri Nohynek kertoo Ylelle, että Suomessa on aloitettu selvitykset Astra Zenecan koronarokotteen mahdollisista haittavaikutuksista, mutta toistaiseksi rokotteen käyttöä jatketaan normaalisti.