Yksinoikeus koronarokotteeseen ei toteudu, koska se olisi yritykselle epäedullinen vaihtoehto ja mahdollista kiertää pakkolisenssillä. Näin toteaa IPR-alan asiantuntijayritys Kolster.
Koronarokotteita kehittävät parhaillaan useat lääkeyhtiöt.
Viikonloppuna raportoitiin Yhdysvaltain ja Saksan välille olevan puhkeamassa kiista lupaavan koronarokotetutkimuksen oikeuksista. Asiasta kertoi saksalaislehti Welt am Sonntag. Valkoisen Talon väitetään tarjonneen saksalaiselle CureVac-lääkeyhtiölle huikean summan, jos yhtiö siirtyisi kehittämään rokotetta Yhdysvaltoihin ja vain Yhdysvalloille.
Koronarokotteen kehitys käynnistyi jo joulukuussa 2019 Kiinan ensimmäisten tartuntahavaintojen jälkeen. Rokotteita suojataan patentein samoin kuin muitakin lääkeaineita. Patenttiteknisesti on siis mahdollista, että yksi yritys saisi yksinoikeuden rokotteeseen ja sitä kautta mahdollisuuden myöntää lisenssiä yksinoikeudella.
IPR-alan asiantuntijayritys Kolsterin kemian tiimin vetäjä Krister Karlsson sanoo kuitenkin, että presidentti Donald Trumpin raportoitu halu saada rokote vain Yhdysvaltojen sisäiseen käyttöön näyttää mahdottomalta.
Tämä johtuu siitä, että rokotteita patentoidaan samalla tavalla kuin muitakin lääkeaineita. Niille haetaan patentteja yleensä maailmanlaajuisesti.
– Vaikka patentti on pohjimmiltaan kielto-oikeus, se ei hidasta rokotteiden leviämistä. On utopistinen ajatus, että lääkeyritys tai rokotepatentin haltija kieltäisi muita hyödyntämästä valmista rokotetta mahdollisimman laajalti tai rajoittaisi itse tuotteen saatavuutta, Karlsson sanoo.
Krister Karlsson listaa kuusi syytä, miksi mahdollisesti valmistuvan rokotteen käytön keskittäminen vain yhteen maahan on erittäin epätodennäköistä.
1. Lääkeyhtiöiden määrä. Trumpin houkuttelema saksalainen CureVac-lääkeyritys on saattanut päästä pitkälle koronarokotteen kehityksessä, mutta se ei ole ainoa rokotetta kehittävä toimija, eikä sillä ole yksinoikeutta tuotteeseen. Parhaillaan kymmenkunta eri yritystä kehittää rokotetta yhteistyössä.
2. Prosessin kesto. Patentoinnin kautta yksinoikeuden saaminen keksintöön on hidasta, sillä rokotteen on täytettävä samat patentoinnin kriteerit kuin muidenkin keksintöjen. Prosessi vie kuukausia.
3. Liiketoiminta. Laajempi käyttö tarkoittaa kehittäjälle parempaa liiketoimintaa. Lääke- ja rokotekehittäjät myöntävät maksukykyisille tahoille lisenssejä tuotteisiinsa. Rokotekehitys on yritykselle kallis investointi, joten tuotteet halutaan mahdollisimman laajaan käyttöön ja siten hyödyttämään yritysten liiketoimintaa.
4. Väärennösten estäminen. Patentin avulla luotettava tieto leviää nopeasti. Se estää tuoteväärennöksien levittämistä, mikä on äärimmäisen olennaista kaikessa lääke- ja rokotekehityksessä – ja myös Yhdysvaltain intresseissä.
5. Yhteisöllisyys. Covid-19 aiheuttama virus on seitsemäs koronatyyppinen virus. Virustyypistä on siis jo olemassa paljon lääketestien ja rokotteiden kehityksessä auttavaa tieteellistä tutkimusta. WHO ja muut terveysviranomaiset puhuvat tieteellisten julkaisujen ja kokeiden vapaan saatavuuden puolesta. Vaikka useat lääkeyritykset kehittävät koronarokotetta samanaikaisesti, kilpailuasetelman sijaan tiedeyhteisö jakaa avoimesti keskenään koronatietoa. Salailun sijaan työssä korostuu yhteisöllisyys.
6. Pakkolupa. Patenttilainsäädännössä on varauduttu tilanteeseen, jossa yritys saa yksinoikeuden rokotteeseen eikä jaa tai lisensoi sitä tarpeeksi laajalti. Erittäin merkittävän yleisen edun niin vaatiessa tuomioistuin voi maakohtaisesti määrätä pakkolisenssin eli pakkoluvan. Vaikka rokote olisi patentilla suojattu eikä patentinhaltija myöntäisi lisenssiä suojatun rokotteen valmistamiselle, tuomioistuimen päätöksellä voisi esimerkiksi saada luvan valmistaa koronarokotetta Suomessa. Pakkolupaa on käytetty erityisesti lääkeaineiden kohdalla, ja esimerkiksi Intia on myöntänyt pakkolupia HIV-lääkkeiden valmistukseen.
Käytön rajoittamisen sijaan koronarokotteen globaalissa käyttöönotossa ongelma tulee luultavasti olemaan saatavuuden varmistaminen. Tarvitaan riittävästi luotettavia yrityksiä, joilla on resursseja valmistaa rokotteita ja lääketuotteita viranomaisten tiukkojen laatukriteerien mukaisesti.
– Etulyöntiasema on mailla, joilla on kapasiteettia valmistaa itse valtaisat pandemian hillitsemiseen vaaditut tuotevolyymit. Lääkkeiden ja rokotteiden mahdollinen puute johtuu enemmän resursseista kuin yksittäisen toimijan yksinoikeudesta tuotteeseen, Karlsson sanoo.
Nopea leviäminen maailmanlaajuisesti erottaa koronaviruksen aiemmista epidemioista, kuten ebolasta, sarsista ja sikainfluenssasta.
– Koronavirus koskettaa voimakkaasti Eurooppaa ja länsimaita. Kiinnostus sen hillitsemiseen on suurempi kuin esimerkiksi pelkän Afrikan ongelmana pidetyn ebolan kohdalla, Karlsson sanoo.
Vaikka rokotteen tarve on ilmeinen, ei tiettyjä vaiheita kehityksessä ja testauksessa voi oikaista.
– Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä opimme, että maltti on valttia. Koronarokotteella on oltava samat määräykset ja kriteerit kuin millä tahansa muullakin rokotteella. Nopeutettua käsittelyä ei voida toteuttaa kontrollin ja turvallisuuden kustannuksella, Karlsson summaa.
