Uraauurtanut suomalainen umpilisäketutkimus osoitti vuonna 2015, että isolla osalla potilaista antibiootit voisivat korvata leikkaushoidon lievemmissä umpilisäketulehduksissa.

Akuutti umpilisäketulehdus tai sen epäily on maailman yleisin päivystysleikkauksen syy. Leikkauspöydälle ei kuitenkaan aina ole kiire, sillä nykyään tiedetään, että umpilisäkkeen tulehduksia on kahta muotoa.

Komplisoitunut on vaikeampi, umpilisäkkeen puhkeamiseen johtava tulehdus. Se vaatii aina leikkauksen. Komplisoitumaton muoto taas tarkoittaa umpilisäkkeen lievempää tulehdusta.

Turusta johdetussa satunnaistetussa APPAC-monikeskustutkimuksessa (APPendicitis Acuta) saatiin selville, että vuoden seurannassa suurimmalla osalla potilaista komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen hoito onnistui antibiootilla.

– Tutkimushypoteesimme oli, että komplisoitumattomista umpilisäkkeistä iso osa voidaan jatkossa hoitaa leikkaushoidon sijaan antibiootilla. Näin voitaisiin välttää tarpeettomia leikkauksia ja niihin liittyvää sairastuvuutta. Samalla terveydenhuollon kustannuksia voitaisiin säästää merkittävästi, kertoo APPAC-tutkimuksen johtaja, professori, ylilääkäri Paulina Salminen Turun yliopistosta ja Tyksistä tiedotteessa.

Vaikka umpilisäkkeen poistoleikkaus on yleisesti hyvin siedetty, se on kuitenkin leikkaustoimenpide, johon voi liittyä leikkauksen aikaisia ja sen jälkeisiä ongelmia.

APPAC-tutkimus on nyt päätynyt yhdeksi Journal of American Medical Associationin (JAMA) kymmenestä 2010-luvun kliinisesti tärkeimmistä ja vaikuttavimmista artikkeleistaan.

Yhdysvaltojen lääkäreiden ammattijärjestön julkaisema JAMA on maailman laajalevikkisin viikoittain ilmestyvä vertaisarvioitu korkeatasoinen lääketieteellinen julkaisu.

Jatkotutkimukset ovat jo vahvistaneet antibioottihoidon tehokkuuden. JAMA julkaisi vuonna 2018 tutkimuksen pitkäaikaisseurannan tulokset. Nekin osoittivat, että suurimmalla osalla potilaista antibioottihoito oli tehokasta ja edelleen turvallista.

Lisäksi antibiootilla leikkaushoidon sijaan hoidetut umpilisäketulehdukset uusiutuivat sitä harvemmin mitä kauemmin tulehduksesta oli kulunut aikaa.

Suomalaistutkimuksen tulokset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä sekä potilashoidon että terveydenhuollon resurssien käytön kannalta.

– Tulostemme perusteella antibioottihoito on varteenotettava hoitovaihtoehto komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen hoidossa, ja sen käytännön toteutusta kannattaa ehdottomasti tutkia edelleen. Tutkimusryhmällämme on tällä hetkellä käynnissä kolme uutta kansallista tutkimusta komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen hoidon optimoimiseksi.

Tutkimusaiheen kiistanalaisuus on luonut omia haasteita tutkimuksen tekemiselle.

– Umpilisäketulehduksen leikkaushoitoa oli pidetty yli vuosisadan ajan välttämättömänä, joten uuden hoitovaihtoehdon tutkiminen herätti monenlaisia ajatuksia etenkin tutkimuksen alussa. Nyt saamamme hieno huomionosoitus tutkimuksemme merkityksellisyydelle sekä ilahduttaa suuresti että motivoi jatkotutkimuksiin.

Alkuperäisessä APPAC-tutkimuksessa oli mukana kolme yliopistosairaalaa (Tyks, Oys ja Tays) ja kolme keskussairaalaa (Jyväskylä, Mikkeli ja Seinäjoki).

Tyks on tukenut tutkimusta valtion sairaanhoitopiireille myöntämästä tutkimusrahoituksesta ja Turun yliopisto hankerahoituksestaan.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.