Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajan tutkinnon tuottamaa osaamista ja pedagogista toimintaa. Arviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden itsearvioinneista, työpaikkaohjaajien haastatteluista sekä valmiiden tietovarantojen ja aineistojen hyödyntämisestä.

Arvioinnissa oli mukana noin 21 564 opiskelijaa ja kaikki 48 lähihoitajan tutkintoa järjestävää koulutuksen järjestäjää.

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat ammatin perusosaaminen, kuten käytännön taidot päivittäisessä toiminnassa, sekä työmenetelmien ja -välineiden käyttöön liittyvä osaaminen.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot olivat sekä vahvuus että kehittämiskohde.

– Opiskelijoiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tulee vahvistaa, sillä ne ovat keskeisiä taitoja alan työtehtävissä ja niiden merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan, sanoo johtava arviointisiantuntija Paula Kilpeläinen tiedotteessa.

Myös työn perustana olevan teoriatiedon hallinnassa ja lääkehoidon osaamisessa oli kehitettävää.

Koulutuksen järjestäjien arvion mukaan noin 29 prosenttia opiskelijoista osaa lääkehoidon sisällöt keskimäärin kiitettävästi, 43 prosenttia hyvin, reilu neljännes tyydyttävästi ja noin 3 prosenttia alle tyydyttävän tasoisesti, kun lääkehoidon osaamista tarkastellaan kokonaisuutena.

Järjestäjien arvion mukaan opiskelijat osasivat lääkehoidon sisällöistä parhaiten lääkkeiden turvallisen käsittelyn, annostelun ja antamisen lähihoitajan vastuualueella.

Arvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjät panostavat lääkehoidon osaamiseen ja myös pitävät sitä keskeisenä osaamisena lähihoitajan ammatissa. Erityisesti työpaikan ja työpaikkaohjaajan rooli lääkehoidon osaamisen kehittymisessä koettiin tärkeänä.

Koulutus on hyvin työelämälähtöistä, sillä työpaikat ovat keskeisimpiä oppimisympäristöjä, kertoo arviointi. Opiskelijat kokivat myös oppineensa eniten juuri työpaikoilla. Sen sijaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen tavoitteet jäävät toisinaan epäselviksi sekä opiskelijoille että työpaikkaohjaajille, ja työelämässä oppimisen perehdyttämiskäytännöissä on eroja koulutuksen järjestäjien välillä.

Koulutuksen järjestäjät, työpaikkaohjaajat ja opiskelijat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä näyttötoimintaan. Lähes kaikki näytöt toteutetaan työpaikoilla aidoissa työtehtävissä, ja eri osapuolet arvioivat näyttöjen useimmiten vastaavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi sekä koulutuksen järjestäjät että opiskelijat kokivat arvioinnin toteutuneen pääosin kriteerien mukaisesti, ja valtaosa opiskelijoista (88 prosenttia) piti arvioijia ammattitaitoisina ja asiantuntevina.

Arvioinnin mukaan työpaikkaohjaajien osaamisen varmistamisessa on kuitenkin suurta vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä.

Valtakunnallisen Amispalautteen mukaan valtaosa opiskelijoista oli tyytyväisiä alan koulutukseen ja koki saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyy hyödyntämään. Selkeä enemmistö koki myös koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin, esimerkiksi korkeakouluopintoihin.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudet perusteet otettiin käyttöön elokuussa 2018. Ala on opiskelijamääriltään yksi suurimmista ammatillisen koulutuksen aloista. Vuosittain opinnot aloittaa noin 12 000 opiskelijaa.