Jos antibiootit yhtäkkiä häviäisivät kokonaan käytöstä, ihmisten keskimääräinen elinikä tippuisi heti kymmenellä vuodella. Asiaa voi verrata vaikka siihen, että jos kukaan ei enää ollenkaan kuolisi syöpään, ihmisten keskimääräinen elinikä nousisi vain kaksi vuotta. Antibiootit ovat siis valtavan tärkeitä. Havainnollistavan ajatusleikin esitti dekaani Risto Renkonen Helsingin yliopistosta.

Renkonen puhui mikrobilääkkeiden käytöstä Pfizerin järjestämässä antibioottiresistenssiä koskevassa keskustelutilaisuudessa.

Modernin lääketieteen tuomat parannukset eri sairauksiin olisivat isoilta osin täysin mahdottomia ilman antibiootteja. Jos niiden teho menetettäisiin, lääketieteen toiminta muuttuisi dramaattisesti.

Penisiliini keksittiin 1920-luvulla, vahingossa. Ensin sillä ei ollut isoa vaikutusta, mutta toisen maailmansodan aikana se todettiin tarpeelliseksi ja massatuotanto aloitettiin. Vuonna 1945 havaittiin kuitenkin myös jo ensimmäinen antibiootille resistentti staphylococcus aureus -bakteeri. Bakteerit oppivat siis sietämään antibiootteja, ja sama ilmiö toistuu edelleen.

Renkonen sanoo, että vuosikymmeniä vallalla on ollut ajatus siitä, että kaikki bakteerit ovat pahoja, mutta nyt tiedetään, että suurin osa bakteereista on itse asiassa hyviä ja tarpeellisia. Pikkulasten kohdalla on huomattu, että antibiootit sekoittavat suolistoflooran, joka ei välttämättä koskaan palaudu alkuperäiseen muotoonsa.

Toinen antibiootin haitta on antibiootin aiheuttama ripuli.

Lääketieteen opiskelijoille Renkonen opettaa, että jos ei ole ihan varma siitä, tarvitaanko antibiootteja, ne kannattaa jättää käyttämättä. Tarkkaan diagnostiikkaan pyritään ja menetelmät kehittyvät.

– Jos nuori lääkäri päättää olla käyttämättä antibiootteja, mikä on rohkea valinta, potilaan vointia pitää seurata erityisen tarkkaan ja korostaa, että mikäli oireet jatkuvat, lääkäriin on syytä palata, Renkonen sanoo.

Renkonen muistelee, että aikoinaan hänellekin opetettiin lääkiksessä, että aina kannattaa valita mahdollisimman laajakirjoiset antibiootit, jotta bakteeri todennäköisesti kuolee. Nykyään ajatellaan ihan toisin.

Myös maallikot suhtautuvat aiempaa kriittisemmin antibiootteihin. Ennen vanhemmat vaativat lapsille antibiootteja, mutta nykyään moni haluaa välttää lääkitsemästä lapsia mikrobilääkkeillä.

– Ihmiset eivät enää pyydä reseptejä, ja hyvin koulutetut nuoret lääkärit eivät niitä kirjoitakaan, Renkonen tiivistää hyvän tulevaisuuden kuvan.

Lopulta taistelu mikrobeja vastaan on kuitenkin turhaa.

– Ihminen on ollut olemassa laskutavasta riippuen noin miljoona vuotta. Bakteerit sen sijaan ovat olleet olemassa noin 3 800 miljoonaa, eli lähes neljä miljardia vuotta. Me tulemme häviämään tämän pelin ilman muuta, mutta vielä meillä on hetki aikaa.