Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa. Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski EU/ETA-maissa 16,6 prosenttia ja Suomessa 19,3 prosenttia.

Tiedot ilmenevät tuoreista mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaraporteista, jotka julkaistiin tänään Euroopan antibioottipäivänä 18. marraskuuta.

”Korona-aikana sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen”, sanoo THL:n tutkija Katja Koukkari tiedotteessa.

Sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden sekä suolistoinfektioiden esiintymistä. Se selittää antibioottien kulutuksen laskua avoterveydenhuollossa.

Alueelliset erot jopa kaksinkertaisia

Alueelliset erot antibioottien käytössä ovat suuria.

Erot näkyvät etenkin piperasilliini-tatsobaktaamin ja sienilääkkeiden kulutuksessa. Niillä alueilla, missä piperasilliini-tatsobaktaamia käytetään eniten, määrät ovat jopa nelinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä. Sienilääkkeiden kohdalla erot kulutuksessa ovat suurimmillaan lähes kaksinkertaisia.

THL:n ylilääkäri Emmi Sarvikiven mielestä lääkekulutuksen alueellista seurantaa ja raportointia olisi parannettava Suomessa.

”Jos sairaanhoitopiirissä ei tiedetä, miten esimerkiksi sen alueen sairaaloissa ja avohoidossa käytetään antibiootteja, on asiaan mahdotonta puuttua. Jos antibioottien runsas kulutus tunnistetaan, myös hoitokäytäntöjä voidaan tarkistaa”, sanoo Sarvikivi tiedotteessa.

Pohjoismaissakin eroja

Muissa Pohjoismaissa antibioottien kulutus on perinteisesti ollut vähäisempää kuin Suomessa. Ero on kuitenkin edelleen kaventunut.

Suomessa penisilliinien kulutus on selvästi vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, lukuun ottamatta yhdistelmävalmisteita (penisilliini ja beetalaktamaasin estäjä) sekä ensimmäisen ja toisen sukupolven kefalosporiinien kulutusta.

Karbapeneemien kulutus oli Suomessa selvästi runsaampaa kuin muissa Pohjoismaissa vuonna 2019.

Kolmannen polven kefalosporiinien kulutus taas oli vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa.