Vuonna 2019 kuoli antibiooteille vastustuskykyisiksi kehittyneiden taudinaiheuttajien takia yhteensä noin 1,3 miljoonaa ihmistä, väittää tuore Washingtonin yliopiston tutkimus. Luku on lähes yhtä suuri kuin saman vuoden malariaan ja aidsiin kuolleiden määrä yhteensä – järjestyksessä 627 000 ja 680 000.

Yleisesti kyse on mikrobilääkeresistenssistä, mutta isoimman ongelman muodostavat nimenomaan bakteerit, jotka ovat kehittyneet vastustamaan lähes kaikkia tunnettuja antibiootteja. Tällaiset bakteerit ovat yksi modernin lääketieteen suurimmista uhista, väittää New Scientist.

Antibioottien liikakäyttö vauhdittaa bakteerien vastustuskyvyn kehittymistä, mikä voi tulevaisuudessa vaikeuttaa huomattavasti jopa tavallisen keuhkokuumeen hoitoa.

”Yhä useammat bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, ja tilanne on pahenemassa. Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. Suuri osa resistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista esiintyy sairaalapotilailla”, THL kirjoittaa nettisivuillaan.

THL:n mukaan antibioottiresistenssi on otettava vakavasti, vaikka Suomessa – ja 33 000:n kuolleisuusluvusta päätellen muuallakin Euroopassa – antibioottien teho on edelleen hyvä.

Valtava tietokanta käytössä

Moshen Naghavin johtama tutkimusryhmä loi mallin, jonka avulla arvioitiin, kuinka moni kuoli vuoden 2019 aikana sellaisiin tauteihin, jotka olisi voitu parantaa ennen resistenssin kehittymistä. Vastaavaa maailmanlaajuista tutkimusta ei ole tehty aiemmin.

Malli perustui valtavaan tietokantaan: jopa 471 miljoonan ihmisen antibioottiresistentteihin tauteihin 204 maasta. Dataa kerättiin mahdollisimman laajalti eri tutkimuksista ja potilastietokannoista.

”Jos maasta oli vain vähän tietoa saatavilla, laskimme luvut käyttäen kehittämiämme alueellisia kaavoja”, Naghavi kertoi New Scientistille.

Selvisi, että 1,3 miljoonaa kuolemaa pystyttiin luotettavasti yhdistämään antibioottiresistenssiin. Tutkijat löysivät tämän lisäksi 3,65 miljoonaa kuolemaa, jotka ovat saattaneet johtua vastustuskykyisistä bakteereista.

”Emme voi olla varmoja, johtuivatko nämäkin kuolemat antibioottiresistenssistä, mutta jotkut niistä saattoivat”, Naghavi kommentoi jälkimmäistä lukemaa.

Resistenssin nujertamiseksi tutkijat peräänkuuluttavat ”kriittistä ja välitöntä tarvetta” kasvattaa tautikontrollin resursseja ympäri maailman. Monissa paikoissa se voi tarkoittaa yksinkertaisesti vettä, puhtaanapitoa ja perustason hygieniaa. Naghavi lisää, että antibiootteja pitää antaa vähemmän – sekä ihmisille että tuotantoeläimille – ja rokotteita pitää puolestaan kehittää enemmän.